Isän asema huoltajuusriidoissa on aiemmin oletettua parempi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan joka kolmannessa tapauksessa käräjäoikeudet päättävät, että lapsen tulee asua isän luona.
Julkisuudessa on aiemmin arvioitu, että tuomioistuimet suosisivat päätöksissään äidin lähivanhemmuutta. Torstaina julkistetun tutkimuksen perusteella äitien osuus lähivanhempana on kuitenkin selvästi pienempi tuomioistuinratkaisuissa kuin sosiaalitointen vahvistamissa sopimuksissa.
Isät ovat myös aktiivisia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Lähes puolessa kaikista riitatapauksista prosessin on laittanut vireille isä.
Tämä tulos ei Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vastaa esitettyä huolta isien syrjäytymisestä ja passiivisuudesta.
Päätöksissä tuntuvaa kasvua
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia sosiaalitoimessa tai riitatapauksina tuomioistuimissa. Käräjäoikeudet ratkovat vuosittain noin 2 000 huoltoriitaa.
Kaikkiaan lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja asumista koskevien päätösten ja ratkaisujen määrä on kolminkertaistunut runsaan 15 viime vuoden aikana. Huoltoriitojen suhteellinen osuus ratkotuista jutuista on viitisen prosenttia. Huoltoriitojen määrää ei ole tilastoitu aiemmin tarkasti.
Päätösten määrän lisääntymiseen on vaikuttanut muun muassa avoliitossa syntyneiden lasten lisääntyminen ja yleistyneet avioerot. Tutkija Elisa Valkaman ja tutkimusjohtaja Marjukka Litmalan tekemä tutkimus Lasten huoltoriidat käräjäoikeuksissa perustuu laajaan, kaikista Suomen käräjäoikeuksista vuodenvaihteessa 2005--2006 koottuun oikeudenkäyntiaineistoon. Juttuja tutkimuksessa on mukana 529.