Kap­se­li­kaup­pa käy kii­vaa­na

Ternimaitovalmisteet ovat viimeisen vuoden aikana olleet yhden jos toisenkin huulilla ja bisnes tuntuu vain laajenevan. Uusiseelantilaisilla, suomalaisilla, kiinalaisilla, japanilaisilla ja australialaisilla pulveri- ja tablettivalmisteilla käydään kauppaa paitsi verkostomyynnissä, myös luontaistuotekaupoissa, kuntosaleilla, kauneushoitoloissa ja kampaamoissa.

Tutkimustarpeisiin. Terniherapulverin tutkimuskäyttöön riittää pienempikin pakastekylmäkuivuri, Hi-Colin tutkimus- ja kehityspäällikkö Simo Rasi kertoo. Oulun laboratorion laite pystyy käsittelemään jäädytettyä heraa 1,5 kiloa vuorokaudessa, kun varsinainen tuotantolaite voi käsitellä sitä 1 200 kiloa vuorokaudessa.
Tutkimustarpeisiin. Terniherapulverin tutkimuskäyttöön riittää pienempikin pakastekylmäkuivuri, Hi-Colin tutkimus- ja kehityspäällikkö Simo Rasi kertoo. Oulun laboratorion laite pystyy käsittelemään jäädytettyä heraa 1,5 kiloa vuorokaudessa, kun varsinainen tuotantolaite voi käsitellä sitä 1 200 kiloa vuorokaudessa.
Kuva: Tapio Maikkola

Ternimaitovalmisteet ovat viimeisen vuoden aikana olleet yhden jos toisenkin huulilla ja bisnes tuntuu vain laajenevan. Uusiseelantilaisilla, suomalaisilla, kiinalaisilla, japanilaisilla ja australialaisilla pulveri- ja tablettivalmisteilla käydään kauppaa paitsi verkostomyynnissä, myös luontaistuotekaupoissa, kuntosaleilla, kauneushoitoloissa ja kampaamoissa. Muun muassa.

Bisnekseen on saanut törmätä myös Oulun Kärpät 46 ry:n toiminnanjohtaja Harri Aho.

Muutamat innokkaat ternimaitokapseleiden jälleenmyyjät ovat halunneet esitellä tuotteitaan ja vakuuttaa, kuinka mainio varainhankintakeino kapselikauppa olisi juniorijoukkueellekin. Sitäkin on ehdotettu, että myös juniorit itse voisivat niitä käyttää.

"Sen tyrmäsin suoraan. Maalaillut ansaintamahdollisuudet olivat mielestäni epärealistisia, eikä tuollainen rahankeruu edes sopisi seuramme imagoon. Tuotteiden on oltava sellaisia, jotka sopivat lastenkin myytäviksi."

Aholle kehuttiin, että ternimaitokapseleita myytäisiin muissakin junioriseuroissa, mutta Aho itse ei ole moisesta kuullut. Sen paremmin hän itse ei ole kapseleita käyttänyt, vaikka entinen huippu-urheilija onkin. "Mutta kova bisnes se tuntuu joillekin olevan."

Aho osuu arviossaan nappiin.

"Ternimaitovalmisteidemme markkinat ovat tänä vuonna Suomessa yli kymmenen miljoonaa euroa", arvioi toimitusjohtaja Peter Adams Aqua Source Oy:stä.

Yritys tuo Suomeen uusiseelantilaisia Col-Active-ternimaitokapseleita ja levittää niitä people franchisingiksi kutsumallaan liiketoimintaidealla. Maallikot puhuisivat verkostomarkkinoinnista, mitä toiminta ei Adamsin mukaan kuitenkaan ole.

Uusiseelantilaisten kapseleiden tuontia yritys on harjoittanut Suomessa noin vuoden päivät, ensiksi Active Marketing Team ATM Oy:n nimellä ja yritysfuusion jälkeen nykyisellä nimellään. Kapselikauppa on käynyt huimaa vauhtia. Edustajia on kentällä nyt reilu 13 000 ja tuotteen käyttäjiä noin 150 000.

"Edustajiemme markkinoinnista 80 prosenttia suuntautuu kotimaahan. Suomen lisäksi toimimme Virossa, Bulgariassa, Englannissa, Kreikassa ja Kroatiassa. Uusien isojen maiden avausta on viivästytetty tarkoituksella, koska tuote on otettu niin hyvin vastaan Suomessa."

Yrityksen tuotteiden käyttäjinä ja mannekiineina on nykyisiä ja entisiä urheilijoita sekä muita isompia ja pienempiä julkkiksia: Satu Ruotsalainen, Mika Myllylä, Posiolla Suureen seikkailuun osallistunut Jutta Jussila...



"Käy kaikille"


Mikä tekee tuotteesta sitten niin suositun? "Se sopii kaikille, jotka ymmärtävät pitää huolta terveydestään. Kohderyhmä ulottuu lapsista vanhuksiin", sanoo edustajana toimiva Jutta Jussila.

Mutta lääkkeestä ei ole kysymys, kiirehtii Adams lisäämään.

Elintarvikevirasto on jo ehtinyt tarttua joihinkin markkinoilla oleviin ternimaitovalmisteisiin.

"Asia on vireillä markkinointiväitteiden, ei tuotteiden koostumuksen tai turvallisuuden osalta", kertoo ylitarkastaja Sanna Lehtinen. Elintarvikevirastoon on tullut yhteydenottoja kuluttajilta ja viranomaisilta siksi, koska tuotteita koetaan markkinoidun liian lääkkeenomaisesti.

Ternimaitobisneksen lupaavat näkymät on aistinut myös Oulussa toimiva Hi-Col Oy, jonka Dynamic Colostrum -valmisteita on markkinoitu lähinnä luontaistuotekauppojen hyllyillä viitisen vuotta. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa on alusta asti mukana ollut Oulun yliopiston fysiologian laitos. Pakastekylmäkuivattua terniherapulveria yritys valmistaa Kiuruvedellä ja tabletteja se puristaa Puolangalla.

Hi-Colin tutkimus- ja kehityspäällikkö Simo Rasi kertoo tuotteella olevan tuhansia käyttäjiä. Päämarkkina-alueena on kotimaa, lisäksi markkinat ovat avautuneet Japaniin, Saksaan, Italiaan, Karibialle ja Floridaan. Ruotsia "ollaan aloittelemassa".

"Urheilijamannekiinejakin" jauheella riittää. Alustavia sopimuksia Rasi mainitsee olevan muun muassa "hiihto-, tennis- ja NHL-kiekkohuippujen" kanssa.

Tuotteen osuus ternimaitovalmisteiden markkinakakusta on kuitenkin huomattavasti verkostomarkkinoilla leviävää pienempi. Miksi? Rasin mukaan verkostomarkkinointi vetää paremmin, koska se pystyy lupaamaan tuotteen jälleenmyyjille äkkirikastumista. Hän myös epäilee tutkimustuloksia yleistettävän liikaa.



Kattava tieto puuttuu


Ternimaitovalmisteiden vaikutuksia elimistön fysiologisiin toimintoihin, terveyteen ja suorituskykyyn on alettu tutkia kokeellisilla asetelmilla 1990-luvun lopulla. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella on selvitetty muun muassa oululaisvoimin kehitetyn tuotteen vaikutuksia. Suomalaistutkijat ovat päätelleet, että urheilijoiden on hyödyllistä käyttää tutkittavana ollutta ternimaitovalmistetta raskaiden harjoittelujaksojen aikana.

Järjestelmällistä, tieteellistä tutkimusta kaikista markkinoilla olevien valmisteiden terveysvaikutuksista ei ole tehty, huomauttaa professori Hannu Korhonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Ternimaidosta sinällään on tehty lukuisia tutkimuksia muun muassa MTT:ssä. Tutkimusten perusteella ternimaidon tiedetään sisältävän biologisesti aktiivisia komponentteja, joilla on vaikutuksia ihmisen ruuansulatuskanavassa ja mahdollisesti terveydellisestikin. Ternimaidon tärkeys vasikan terveydelle on tiedetty jo kauan.

Mutta hakoteille mennään, jos ternimaitotutkimusten tulokset yleistetään sellaisenaan koskemaan myös ternimaitovalmisteita, Korhonen huomauttaa.

Jyväskylän yliopistossa liikuntabiologisia tutkimuksia tehnyt professori Antti Mero tietää hänkin, että maallikoilla ja markkinointiväellä on taipumus yleistää asioita sekä sekoittaa toisiinsa tutkittua ja mutu-tietoa.

Ternimaitovalmisteiden markkinoinnissa korostetaan yleensä tuotteen sisältävän immunoglobuliineja, jotka lisäävät elimistön vastustuskykyä taudin aiheuttajia vastaan. "Valmisteiden kokonaissisällöstä jonkun immunoglobuliinin pitoisuus on hyvin pieni, ja useimmissa tuotteissa sitä on hyvin vähän. Oululainen tuote on tältä osin ja nykytietämyksellä laadukkain."

Professori Mero ja professori Korhonen arvioivat, että valmisteiden käytöstä ei pitäisi olla haittaa, jos kohta hyödytkin voivat jäädä tasolle plus miinus nolla.

Ilmoita asiavirheestä