Jorma Heiskasen Hilppa-patsas Padingin Hilpanhaassa (Jaakolanrannantie 144), Nivala.
Tuskinpa kovin monessa kaupungissa pystytetään patsaita kotieläimille niin kuin Nivalassa. Tillaripatsaana tunnettu Miina Äkkijyrkän luoma lehmä lypsäjineen on koristanut kaupungin keskustaa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja nyt taajaman ulkopuolella, Jaakolanrannassa, voi kohdata hevosen luonnollisen kokoisena.
Kumpaakin kotieläintä kruunaa kunniakas menneisyys. Lehmä on maitopitäjänkin tunnetun maatalousvaltaisen kaupungin symboli, ja hevosella on tärkeä rooli kapinaviikkojaan kesäisin viettävän paikkakunnan historiassa, jota on viime aikoina jalostettu oopperaksi asti.
Hilppa, Sigfrid Ruuttusen 1909 ostama tammavarsa, sai aikanaan "Suomalaisrotuisten tammojen Kantakirjatodistuksen". Piirieläinlääkärin 1931 suorittama näivetystautitarkastus toi sille tappotuomion, jonka kyläläiset kokivat vääräksi ja nousivat kapinaan.
Oikeus voitti, eikä tammaa tapettu, vaan se kohtasi armokuoleman vasta vanhoilla päivillään 1934. Kuolemansa jälkeen se kulki vielä pitkään isäntänsä askelissa: sen vuodasta tehtiin nahkasaappaat.
"Hevoset kulkivat pula-ajan aallonpohjan suomalaisen talonpojan rinnalla ja olivat kiinteä osa hänen elämäänsä", kirjoittaa patsashankkeen puuhamies ja Hilippa ry:n puheenjohtaja Matti Ruuttunen Elämäntarina-lehdessä (1/2004).
Hilppa-patsasta ei ole pystytetty pelkästään pulatapahtumien muistoksi, vaan myös suomenhevosen kunniaksi, niin kuin patsaan jalustaan kiinnitettyyn laattaan on kirjoitettu. Kapinatammana tunnettu eläinyksilö laajenee siis katoavan kansanperinteen, työhevosen, ikoniksi.
Hilppa-patsaan toteuttaja on sieviläinen puutaiteilija Jorma Heiskanen (s. 1952). Pronssivaloksen hänen moottorisahalla muotoilemastaan puuveistoksesta on tehnyt taidevalimo R. Venäläinen Lapinlahdelta. Alkuperäinen veistos on kesäkuun ajan esillä Nivalan Tillari-Galleriassa Heiskasen muiden eläinveistosten ja kansanelämää kuvaavien reliefien ohella.
Heiskanen on luonut Hilpasta näköispatsaan tamman alkuperäisten mittojen mukaan. Vartalon suhteet ovat kohdallaan, vain pää on jäänyt hieman pienemmäksi kuin suomenhevosella yleensä. Tulos muistuttaa ite (outsider)-taidetta, jota parhaimmillaan luodaan "sydänverellä", niin sanotun virallisen taiteen trendeistä piittaamatta.
Tillari-Gallerian tiloissa puusta veistetty Hilppa vaikuttaa vauhkolta kuin olisi väärässä paikassa väärään aikaan. Pronssiin valettu Hilppa sen sijaan sulautuu muinaisen kotipaikkansa pihapiiriin.
Kapinatamma on saanut paikan riukuaidan ympäröimältä hiekkahaassa. Aidan takaa sitä kutsuvat kesänvihreät niityt ja joki, jonka ylittää valkoinen riippusilta. Graniittijalustalle nostettuna se höristelee valppaasti korviaan ja nuuhkii kylältä tulevia uusia tuulia.
Tamma on täysissä valjaissa ja näyttää olevan lähdössä kiskomaan kivistä kuormaa, omaa menneisyyttään ja kaikkien suomenhevosten historiaa.