Kapellimestari Dmitri Slobodenioukin kolme vuotta kestänyt kausi Oulu Sinfonian taiteellisena johtajana päättyy yhteisestä sopimuksesta heinäkuun lopussa, mutta hänen seuraajansa etsintä on kaupungin virallisessa organisaatiossa vasta alkuvaiheissa.
Kulttuurilautakunta, joka Oulussa valitsee orkesterin taiteelliset johtajat, ei ole vielä päättänyt edes tulevasta valintaprosessista.
Oulu Sinfonian toimisto tiedotti silti ennakoivasti jo viime vuoden puolella, että Slobodenioukin lähdettyä orkesterin päävierailija Jaakko Kuusisto ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta ohjelmiston suunnittelusta ja vierailijoiden valinnasta, kun samanaikaisesti koko ajan etsitään uutta johtajaa.
Oulun kulttuurin terävimmässä johdossa ei vielä pari viikkoa sitten ollut täyttä käsitystä siitä, miten valinta hoituu.
Kaupungin kulttuurilautakunnan uusi puheenjohtaja Pekka Heikkilä (kesk.) kehotti kysymään kapellimestarikuvioista kulttuurijohtaja Risto Vuorialta, ja Vuoria vuorostaan Oulu Sinfonian intendentiltä Samu Forsblomilta.
Se lienee kaikille selvää, että kapellimestareita ei yleensä haeta lehti-ilmoituksilla, vaan heidät kutsutaan näyttöjen perusteella. Vuosi on tällaisessa rekrytoinnissa lyhyt aika.
Seuraajan miettimien tulisi itse asiassa aloittaa heti, kun joku henkilö on tehtävään kiinnitetty, mutta näin ei toimita missään.
Käytännössä taiteellisen johtajan valinta etenee suunnilleen siten, että orkesterin eri soitinryhmien äänenjohtajat ja intendentti yhdessä valikoivat, kuka tai ketkä voivat tulla kysymykseen. Joskus päätöksiä sorvaa laajempikin kokoonpano.
Mahdollisimman suuren konsensuksen perusteella muotoutuu lopulta esittely poliittisille päätöksentekijöille. Kulttuurilautakunnasta taas riippuu, kuinka pitkälle se on valmis taipumaan kumileimasimen rooliin.
Tällä hetkellä edes Oulu Sinfonian 1. konserttimestari Ismo Sirén, joka orkesterissa on äänenjohtajista tärkein, ei tiedä uuden taiteellisen johtajan valinnasta muuta kuin sen, että ainakaan äänenjohtajat eivät ole vielä kokoontuneet näissä merkeissä.
Maaliskuun
asialistalla
Taiteellisen johtajan hakuprosessi ja taiteellinen työskentely konserttikaudella 2008-2009 ovat lopulta tulossa kulttuurilautakunnan käsittelyyn 27. maaliskuuta, kertoo Oulu Sinfonian intendentti Samu Forsblom.
Hän puolustaa menettelyä, jossa Jaakko Kuusisto toimii väliaikaisena johtajana, sovel-
lettiinhan vastaavan tyyppistä toimintamallia edelliselläkin kerralla.
"Välivaihe voi olla jopa hedelmällinen. Orkesterilla on erinomainen suhde Kuusiston kanssa, ja onpa orkesterille ja yleisölle mielenkiintoa uusista kapellimestareista. Taiteellinen työ on turvattu Kuusiston ohjauksessa, ja kausi 2008-2009 osoittaa toivottavasti suuntaa tässä asiassa."
"Arvo Volmer johti orkesteria 11 vuotta, jolloin aikaa kartoittaa tulevaisuutta oli runsaasti. Mahtuipa tähän jaksoon vuoden erokin. Slobodenioukin sopimus oli intensiivinen 2 + 1 vuotta, joten sellaista jäähdyttelyä ei ole mahdollista suorittaa, että kandidaatteja voisi runsain mitoin kokeilla."
"Kun kausikonsertteja on yleensä kahdeksan tai yhdeksän - näistä sopimuksen mukaan Slobodenioukilla neljä ja Kuusistolla kaksi tai kolme - jää kaudessa muutama hassu konsertti vierailijoille. Edellisen prosessin aikana, kun Slobodenioukia valittiin, Volmerilla oli johdettavanaan syksyllä 2004 vain kaksi kausikonserttia ja keväällä 2005 samat kaksi. Jos nyt olisi toimittu näin, olisi Slobodenioukin kausi kutistunut torsoksi", Forsblom laskee.
Halukkaita
kyllä riittää
Kapellimestaria etsittäessä on ensin sovittava muun muassa siitä, kuinka laajalle haku ulotetaan. Kotimaiset mahdollisuudet lienevät kutakuinkin tiedossa ja kartoitettu.
Ulkomaisista vaihtoehdoista paras käsitys on kansainvälisillä agenttitoimistoilla, jotka hyvin aktiivisesti myös tarjoavat suojattejaan tällaisiin tehtäviin.
Oma orkesteri on useimmille kapellimestareille yhä ylellisyyttä, varsinkin jos sen kokoonpano on vähänkin suurempi kuin pikkukaupungin perus-sinfonietta.
Suomessa tunnetuksi tulleista nimistä voi suoralta kädeltä heittää muutamia ehdokkaita Jaakko Kuusiston lisäksi: Nils Schweckendiek, Mikk Murdvee, Esa Heikkilä, Jukka Iisakkila, Vytautas Lukocius...
Vanhempia konkareita löytyy maastamme vähintään saman verran lisää - ja ulkomailta moninkertaisesti.