Keski-Pohjanmaan kanttorien 70-vuotisjuhla näkyy ja kuuluu ensi vuonna alueen seurakunnissa. Yhdistyksen puheenjohtaja, Haapaveden kanttori Martti Murtoperä kertoo, että juhlavuonna järjestetään jokaisessa alueen seurakunnassa jonkinlainen musiikkitapahtuma.
"Ajatuksena on, että alueen kanttorit voisivat tuoda konserteissa esille työtään ja omia vahvuuksiaan", hän toteaa.
Konserteissa esiintyvät kanttorit, jotka soittavat urkuja tai laulavat, ja kanttorit, jotka johtavat puhallinorkestereita, lapsikuoroja, sekakuoroja ja monenlaisia muita kokoonpanoja. Kanttorit tekevät myös vastavuoroisia vierailuja naapuriseurakuntiin.
Pääjuhlaan Ylivieskaan, jossa yhdistys aikoinaan perustettiin, kanttorit yhdistävät voimansa. Elokuun lopussa pidettävässä juhlassa kuullaan Murtoperän mukaan ainakin J.S. Bachin musiikkia, uudempaa musiikkia ja myös paikallista kirkkomusiikkia. Konserttia vahvistamaan tulee jousisto.
Kuorotoiminta keskeistä
Keski-Pohjanmaan kanttorien yhdistyksen alueeseen kuuluvat kanttorit Kalajoen ja Kokkolan rovastikunnista ja Pietarsaaresta.
Alueen rajat kulkevat akselilla Pietarsaari-Perho, Kärsämäki ja Pyhäjoki. Seurakuntia on kaikkiaan 25. Yhdistyksen jäsenmäärä on 30. Heidän lisäkseen alueella asuu kymmenen eläkeläisjäsentä.
Yhdistyksen tarkoitus on valvoa jäsentensä ammatillisia etuja ja edistää heidän ammattitaitoaan sekä kirkkomusiikkia.
Kanttorit olivat Murtoperän mukaan aikoinaan ehkä ainoita paikkakuntansa musiikki-ihmisiä ja työskentelivät työnsä ohella myös muissa tehtävissä. "He saattoivat olla myös ainoita kirjoitustaitoisia ja tekivät siis myös kauppakirjoja", hän sanoo.
Myöhemmin kanttorikunta on vastannut myös muusta paikkakunnan musiikkielämästä, työssä ei ole pitäydytty vain seurakuntaelämään. "Hyvin keskeistä kirkollisen työn lisäksi on ollut kuorotoiminta. Tästä syystä alueen kuorolauluperinne on ollut ja on edelleen vahva."
Kanttorit ovat Murtoperän mielestä olleet motivoituneita ja innostuneita. "Heitä on ollut mukana kirkolliskokouksissa ja virsikirjakomiteoissa. Nytkin kirkolliskokouksessa on yhdistyksen alueelta kaksi kanttorijäsentä kaikkiaan viidestä. Se osoittaa myös, että kanttorien työtä arvostetaan."
Pulalta vältytty
Samalla, kun kanttorien työmäärä on kasvanut, seurakunnat ovat Murtoperän mukaan perustaneet myös uusia virkoja. Kanttoripulalta yhdistyksen alue on säästynyt. Virat ovat täytettyinä, ja jos vakituinen ei pysty virkaa hoitamaan, sijaisia on palkattu ja heitä on ollut hyvin saatavilla.
Valtaosa alueen kanttoreiden viroista on keskimmän asteen virkoja. Alemman asteen kanttoreita on kymmenkunta.
Moniin yhdistyksen alueen seurakuntiin on hankittu uusia urkuja, viimeisimmät Kalajoelle, Kokkolaan ja Haapajärvelle. "Seurakunnat ovat sijoittaneet kalliisiin soittimiin, ne maksavat noin 500 000 euroa."
Kalajoen kanttori Veli Ainali toteaa, etteivät kanttorit ole tyytyväisiä työ- ja vastuumääräänsä nähden palkkaansa. "Kirkolliskokouksen näköpiiristä törmäämme jopa kirkon sisäisiin palkkavääristymiin. Kirkossa on kankea järjestelmä, joka ei anna riittävästi vapauksia seurakunnille hoitaa palkkauskysymyksiä itsenäisesti."
"On enää vähän työaloja, joissa työaikaa ei voi säädellä. Kanttorin työaika on väljä. Siitä toivoisi tiettyä lisää palkkaan", Ainali sanoo.