Oulun lääninhallitukseen tulee vuosittain 40-50 kantelua sosiaalitoimesta, yksityiseen sosiaalipalveluun liittyvistä asioista ja sosiaalityöntekijöiden toimista. Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä arvelee kanteluiden olevan lievässä kasvussa.
"Nyt ollaan selvästi herkempiä hakemaan muutosta epäkohtiin", Mäkelä kertoo.
Sosiaalitoimen asiakkaan oikeudet on viime vuosina nostettu esille. Vuonna 2001 voimaan astunut laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa sosiaalihuollon selvittämään kaikki mahdolliset vaihtoehdot asiakkaan tukemiseksi.
Tyypillisesti kantelut liittyvät toimeentulotukiin, mutta toiseksi yleisempiä ovat lastensuojeluasiat. Lisäksi kanteluita tulee huolto- ja tapaamisriidoista, vammaispalveluista ja vanhustyöstä.
Prosessissa kuluu aikaa puolesta vuodesta vuoteen. "Meillä on vähän henkilökuntaa ja paljon kanteluita."
Kanteluissa ei yleensä löydy virkavirheitä, vaan usein on kysymys asiakkaan närkästymisestä.
"Kun viranhaltija on tehnyt asiakasta rassaavan päätöksen, närkästytään viranhaltijoihin henkilöinä. Virheitäkin tietysti löytyy."
Huostaanottoja yhä enemmän
Sosiaalityöntekijältä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa ja opintoja sosiaalityöstä. Sosiaalihuollon ongelma on työntekijöiden suuri vaihtuvuus, sillä palkkaus on heikko. Uuden väen rekrytointi on vaikeaa. Sen vuoksi saattaa olla, että sijaiset eivät aina täytä pätevyysvaatimuksia.
Timo Mäkelä ei osaa arvioida, millainen tilanne on Oulun sosiaalitoimessa.
Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan lasten huostaanotot ovat lisääntyneet koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana noin viidellä prosentilla. Oulussa huostaanottojen määrässä on Mäkelän mukaan tapahtunut ainoastaan marginaalista nousua.
Sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs puolestaan toteaa, että nousua on nähtävissä myös Oulussa vuosittain.
Lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström kertoo, että huostaanottoja oli aiemmin parisenkymmentä vuodessa, mutta viime vuosina on lähestytty jo neljääkymmentä.
Huostaanottojen lisääntymistä selittävät osittain myös aiempaa herkempi puuttuminen tilanteeseen ja viranomaisten verkostoituminen.
"Lasten ongelmat tulevat paremmin esille. Aikaisemmin ei esimerkiksi neuvolassa uskallettu puuttua epäilyttäviin tapauksiin", Mäkelä kertoo.
Toisaalta huostaanotetuilla lapsilla on vakavampia ongelmia, joita ei voi hoitaa pelkästään avohoidon tukitoimilla. Taustalla on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja väkivaltaa.
"Nuoret ajautuvat yhä useammin huumeiden käyttäjiksi. Heidät otetaan monesti huostaan siksikin, että nuorta suojeltaisiin myös itseltään", Pylväs selvittää.
Tunneherkkä
alue
Pylväs ja Mäkelä vannovat varhaisen puuttumisen nimeen lastensuojelussa, mutta siihen on vielä "pitkä matka".
"Joissakin huostaanotoissa olisi voinut toimia nopeamminkin. Vanhemmille halutaan kuitenkin antaa aina mahdollisuus", myöntää Pylväs.
Lastensuojelu on erityisen tunneherkkä alue. "Tuskin kukaan hyväksyy lapsensa huostaanottoa", Mäkelä arvelee.
Muutokset huostaanottopäätöksiin ja huoltajuusasiat käsitellään sosiaalihuollon puolella, josta voi valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.
"Sosiaalihuollon asiakkaalla on varsin laaja virkakoneisto käytettävänään", Timo Mäkelä tuumaa.
Marja-Liisa Pylväksen mukaan lähes kaikki, joilta lapsi on otettu pakolla huostaan, hakevat muutosta päätöksiin.
"En tosin ole tavannut kuin yhden tapauksen, jossa päätös olisi palautunut uudelleen harkittavaksi. Siinäkin tapauksessa lapsi kuitenkin otettiin huostaan."