Kaikilla kansoilla, joilla on kirjallista tai suullista tarinaperinnettä, on sankaritarinoita. Yhteisiä piirteitä heeroksilla ovat yli-inhimilliset tai jumalaiset voimat ja sankariteot yhteisen asian tai yhteisön hyväksi ja varsin usein traaginen elämä.
Sankaritarinoilla pyrittiin selittämään käsittämättömiä tapahtumia, mutta niiden tarkoituksena oli myös viihdyttäminen. Usein tarinat liittyvät todellisiin tapahtumiin ja joskus niitä sotkettiin todellisuuteen niin, ettei toden ja tarun erottaminen ole täysin mahdollista.
Hyvä esimerkki tällaisesta on kreikkalainen stadion-mitta, noin 185,4 metriä. Tarinan mukaan Herakles mittasi sen astelemalla 600 jalkateränsä mittaa, joka oli siis noin 31 senttimetriä.
Aasialainen mytologia kulki samoja jälkiä kuin eurooppalainenkin. Vanhempia tarinoita kopioitiin ja muokattiin uusiksi. Japanin mytologia pyörii vahvasti Japanin alkuaikojen ympärillä. Vaikka Japanissa on uudempiakin sankareita, he eivät ole puolijumalaisen yli-ihmisen roolissa.
Japanin jumalsankareilla on lukuisia yhteisiä piirteitä antiikin eurooppalaisiin vastineisiinsa. He pyrkivät tekemään hyvää, mutta elivät usein jonkin henkilökohtaisen vian takia traagisen elämän. Yksi Japanin jumalattarista kuoli synnyttäessään tulenjumalaa ja myöhemmin kirosi tuhat veljensä ihmistä kuolemaan päivittäin.
Auringonjumalatar ja Japanin tärkein jumaluus, Amaterasu Omikami, syntyi veljineen heidän isänsä puhdistautuessa manalan saastaisuudesta.
Vertailtaessa muinaisen Japanin ja klassisen Kreikan sankareita löytyy lukuisia yhtenäisyyksiä. Kreikan ja Japanin heerokset olivat inhimillisyytensä vuoksi opettavaisia hahmoja. Heidän tekonsa johdattivat ajatukset pois arjen vaikeuksista. Amaterasun veli, Susano-o no mikoto, joutui vaikeuksiin ilkikurisen, jopa ilkeän, käytöksensä vuoksi.
Auringonjumalatar Amaterasun piiloutuminen luolaan on tunnettu tarina länsimaissa, mutta harvat tietävät minkä takia Amaterasu vetäytyi valaisemasta maailmaa. Meren ja myrskyn jumala Susano-o pilasi sisarensa riisisadon laskemalla varsoja pelloille. Lisäksi hän tahri sisarensa temppelin ulosteilla ja paiskasi lopulta nyljetyn varsan temppelin katon läpi.
Tästä johtuen Amaterasu vetäytyi luolaan eväten näin auringonvalon kaikkialta. Jumalat saivat lopulta houkuteltua hänet esiin musiikilla ja tanssilla. Susano-o karkotettiin maan päälle, mutta ensin hänen karvansa nypittiin ja hänen kyntensä kiskottiin irti.
Kreikan taruston tunnetuin sankari on Herakles. Hänen isänsä oli ylijumala Zeus ja äitinsä kuningatar Alkmene. Zeun kateellinen vaimo Hera asetti Herakleen kehtoon kaksi käärmettä, mutta Herakles kuristi käärmeet ja selviytyi myös Heran myöhemmistä yrityksistä. Lopulta Hera kuitenkin sekoitti Herakleen niin pahoin, että tämä surmasi perheensä.
Herakleen veli houkutteli hänet pyytämään neuvoa Delfoin oraakkelilta. Sovitustyöksi asetettiin kymmenen Herakleen arkkivihollisen määräämää tehtävää. Kahta tehtävää ei hyväksytty, joten Herakles joutui suorittamaan kaksitoista urotekoa ennen kuin rikos katsottiin sovitetuksi.
Vaikka Herakles olikin suurin klassisista sankareista, hän ei ollut kirkasotsainen hyväntekijä. Hän teki mitä piti, riippumatta teon julmuudesta. Herakles ei piitannut tuntemattomista, eikä välittänyt siitä, mitä hänen tekonsa saivat aikaan. Hän jopa vapautti Traakian kuninkaan ihmislihaa syövät tammat, jotka hän varasti syötettyään kuninkaan niille.
