Tuoreen European Social Survey -tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin ja toimijoihin enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Tulos ei yllätä. Esimerkiksi vakavaa mellakointia ei ole nähty Suomessa yli puoleen vuosisataan, toisin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.
Samasta ESS-tutkimuksesta voi kuitenkin nähdä mielialojen muuttuneen ja luottamuksen pudonneen myös Suomessa. Muutos koskee esimerkiksi luottamusta parlamenttiin ja poliitikkoihin.
Kun mitataan luottamusta poliitikkoihin asteikolla nollasta kymmeneen, suomalaisten antama lukema on keskimäärin 4,5. Luvussa ei ole hurraamista, mutta toisaalta missään Euroopan maassa lukema ei nouse yli viiden.
Suomessa poliitikkoihin kohdistuva epäluottamus on todennäköisesti ottanut tulta vaalirahajupakasta. Siksi voi toivoa, että luottamus poliitikkoihin vahvistuu, kun tämä asia on hoidettu terveemmälle mallille.
Jos luottamus poliitikkoihin hupenee edelleen, seuraava vaihe voi olla luottamuksen menetys kansanvaltaiseen järjestelmään. Tällaisesta romahduksesta on Euroopan historiasta ikäviä esimerkkejä. Kansanvaltaista järjestelmää voi silloin seurata yksinvaltainen järjestelmä.
Terve kriittisyys päätöksentekijöitä kohtaan on myönteinen ilmiö. Suomessa epäluottamus poliittiseen järjestelmään ei vielä ole laskenut riskirajoille. Valtaosa kansalaisista esimerkiksi uskoo edelleen siihen, että äänestäminen kannattaa.
Ylipäätään historia on rokottanut eurooppalaisiin sen viisauden, ettei yhden hengen tai yhden puolueen valta pysty takaamaan kansalaisten onnellisuutta saati vaurautta.