"Kun oli ilmoitettu etukäteen E.L:n (Emil Liljeblad) saapumisesta johonkin tilaisuuteen, niin tutut ambolaiset tulivat jälleennäkemisen ilosta, moni tuntematon uteliaisuudesta katsomaan ja kuulemaan häntä."
"Näin saalis tuli usein itse hänen luokseen ja koska Afrikassa lisäksi kerta kaikkiaan ei ole kiirettä, niin antautuivat tulijat tuntikausiksi haastateltaviksi", kirjoittaa oululaisen Emil Liljebladin tytär Aune isänsä tutkimusmetodeista.
Oululainen lähetyssaarnaaja ja kirkkoherra, persoonaltaan varsin värikkääksi kuvailtu Karl Emil Liljeblad (1876-1937) teki Suomalaisen Tiedeakatemian rahoittamana tutkimusmatkan Ovambomaalle 1930-luvun alussa.
Hän haastatteli paikallisten heimojen ihmisiä ja kokosi tuhansia sivuja kattavan käsikirjoituksen Afrikan amboheimojen kansantietoutta. Lisäksi Liljeblad otti valokuvia ja toi mukanaan runsaasti esineistöä Suomeen. Lähetyssaarnaajana Liljeblad oli ollut Ovambolla vuosina 1900-1908 ja 1912-1919.
Suurin osa informanteista oli kristityksi kääntyneitä.
Tähän oli lähetysintressien ohella syynä se, etteivät paikallista uskontoa edustaneet suostuneet haastateltaviksi pelosta, ja mahtavammat haluttomuudestaan paljastaa uskonelämään liittyviä maagisia saloja ulkopuolisille.
Ruskealan kirkkoherrana Sortavalassa tuolloin toiminut Emil Liljeblad ehti aloittaa ndongan-kielisen käsikirjoituksen kääntämisen, mutta alkoi pian sairastella.
Liljeblad kuoli vuonna 1937. Käsikirjoituksen käännöstyön suoritti loppuun edesmenneen lähetyssaarnaajan Aksel Gladin leski, opettaja Anna Glad.