Liki kaksi vuotta sitten laadittu Kansantaiteenkeskuksen talouden tervehdyttämisohjelma on tuottanut tulosta. Oman toiminnan kautta muodostunut tulos ylsi viime vuonna ensimmäistä kertaa keskuksen kuusivuotisen historian aikana selvästi positiiviseksi.
Jos verrataan liki 79 000 euron tulosta kahden vuoden takaiseen, lähes 150 000 euron tappioon voidaan toimitusjohtaja Pekka Leinosen mukaan parannusta sanoa huikeaksi.
Oman toiminnan kautta muodostuva tulos on Leinosen mukaan tärkein saavutus tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Rakennuskustannukset karkasivat
Keskuksen ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet Leinosen mukaan näyttäviä, mutta myös taloudellisesti raskaita. Kansantaiteenkeskuksen toiminnasta vastaa Kansanmusiikkisäätiö.
Keskuksen alkujaan pitkälti yksityisluonteinen omistuspohja ka valittu malli, jossa talon ylläpitokustannuksista vastaavat ne, jotka kulttuuritoimintaa pyörittävät, on suomalaisessa kulttuurikeskusverkostossa poikkeuksellista.
Silti valittu linja on Leinosen mielestä kannattanut.
Se on tuottanut talousvaikeuksien keskelläkin uuden tavan johtaa kulttuurikeskusta ja kehittää uusia vaihtoehtoja toiminnan rahoittamiseksi.
Leinonen kertoo, että jos Kansantaiteenkeskuksen rakentaminen olisi onnistunut alkuperäisillä laskelmilla, keskuksen käyntiinlähtö olisi pystytty hallitsemaan paremmin. Rakennuskustannukset nousivat 757 000 eurolla, ja lainamäärä nousi 590 000 suuremmaksi kuin arvioitiin.
"Samanaikaisesti kansanmusiikkijuhlilla oli huippuvuosia kävijämäärissä, mutta ei taloudellisesti. Juhlillakin tultiin pari, kolme vuotta alaspäin", Leinonen kertoo.
Talouden tervehdyttämisohjelman tavoitteena oli noin kolmen vuoden aikana vähentää korollisen velan määrää selvästi yhdessä opetusministeriön, lainarahoittajien ja Kaustisen kunnan kanssa.
Aikataulu on kaikilta osin toteutunut ennakoitua nopeammin. Talouden tervehdyttämisessä merkittävintä oli opetusministeriön päätös myöntää haettu 504 000 euron lainanhoitoavustus jo ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana.
Takana vilkas
toimintavuosi
Kansanmusiikkisäätiön hallituksen puheenjohtajan Altti Seikkula ja toimitusjohtaja Pekka Leinosen mielestä opetusministeriön päätös osoittaa, että Kansantaiteenkeskuksen toimintaa pidetään tärkeänä.
Keskus ei ole supistanut toimintaansa, mutta kustannuksia on pyritty karsimaan. Myös uusia tulolähteitä on etsitty.
Kansantaiteenkeskuksella on takanaan vilkas toimintavuosi. Keskuksen toiminnan kivijalka, Kaustinen Folk Music Festival, onnistui erinomaisesti.
Tilaisuuksissa kävi 113 000 vierasta, mikä on noin 10 prosenttia edellisvuotista enemmän. Tapahtuma onnistui myös taloudellisesti hyvin.
Kansantaiteenkeskuksessa järjestettiin vuoden aikana festivaalin ulkopuolella erilaisia tilaisuuksia kaikkiaan 321. Omatuotantoisia kulttuuritilaisuuksia oli noin 40 ja muiden tuottamia noin 30.
Keskuksessa kävi eri tilaisuuksissa festivaalin ulkopuolelle yhteensä noin 18 000 vierasta.
Viime vuoden kokonaistulot ilman opetusministeriön lainanhoitoavustuksia olivat 2,83 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 34 prosenttia.
Varsinaisesta toiminnasta kertyvät tulot kasvoivat peräti 44 prosenttia. Keskuksen toiminnan kokonaistuotoista 88 prosenttia kertyi oman toiminnan kautta ja 12 prosenttia saatiin yleisavustuksina.
Yleisavustukset tulivat kansansoitinmuseolle, Kansanmusiikkiyhtye Tallarille, festivaalille ja Kansanmusiikki-instituutille. "Yleisavustusten suhteellinen osuus on jatkuvasti pienentynyt ja sama suunta näyttää pitkällä aikavälillä myös jatkuvan", Leinonen sanoo.
Kansantaiteenkeskuksessa on 22,5 vakituista työntekijää.