Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kansansairauksia esiintyy selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi Rantsilassa ja Kestilässä 1,9 kertaa useammin kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kun Suomen sairastavuuden indeksiluku on 100, niin Pohjois-Pohjanmaan kuntien kansansairauksien esiintymiselle se on yli 120.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on selvittänyt yleisimpien kansansairauksien esiintymistä maakunnassa. Kansansairauksiin selvityksessä laskettiin verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit. Selvityksessä ei ole yritetty puuttua sairauksien syihin vaan niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Samalla on laadittu ehdotuksia, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saadaan pidettyä Pohjois-Pohjanmaalla kurissa.
Muita erittäin korkean sairastavuuden kuntia olivat selvityksessä Pyhäjärvi, Pulkkila, Vaala, Merijärvi, Vihanti, Reisjärvi ja Utajärvi. Niissä kansansairauksia esiintyy yli 1,7 kertaa useammin.
Suomalaisittain ottaen kansansairauksiksi luokiteltuja sairauksia esiintyy muuta maata vähemmän ainoastaan Oulunsalossa, Kempeleessä, Kiimingissä ja Pattijoella. Oulu ja Haukipudas ovat hieman keskiarvon yläpuolella kuten myös Liminka ja Tyrnävä. Maakunnallisesti edellä mainitut kunnat ovat kansansairauksien osalta terveimpiä. Joukkoon kuuluu myös Raahe, mutta raahelaisten korkeat terveyskulut heittävät kaupungin eri kategoriaan Oulun seudun kuntien kanssa.
Rahassa mitattuna Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kansansairauksien aiheuttamat kustannukset ovat hieman alhaisemmat kuin koko maassa. Kuitenkin huolestuttavimpaan lohkoon, jossa sairastavuus on suurta ja kustannukset korkeat, kuuluu valtaosa maakunnan kunnista. Vetovoimainen ja nuorekas Oulun seutu näyttää pärjäävän vertailussa kokonaisuudessa parhaiten.
Keskimäärin kansansairaudet imaisevat kunnilta asukasta kohti 925 euroa vuodessa. Pyhäjärvellä, Pulkkilassa ja Vaalassa kulut ovat 1 200 euroa tai jopa enemmän. Pienimmät sairauskulut aiheutuvat asukasluvulla laskettuna Oulunsalolle ja Kiimingille, joissa kansansairauksien lasku asukasta kohti jää noin 650 euroon. Alhaisen sairastavuuden Raahessa kustannukset ylittävät yli 1 000 euroa, kun esimerkiksi oululaiset pääsevät 850 eurolla.
Yhdeksän kohdan
maakuntaresepti
Sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton laatimaa palvelurakenneselvitystä ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia on esitelty eri seutukunnille. Viimeksi maakuntajohtaja Pentti Lampinen ja sairaanhoitopiirin johtaja PenttiSilvola kertoivat työstä Oulun seutuvaltuustolle keskiviikkona Oulunsalossa. Niin Lampinen ja Silvola korostivat, että kuntarajat ylittävä yhteistyö on valttia. Aloite on kuitenkin seutukuntien kunnissa, maakuntatason sanelua ei ole luvassa.
Silvola tarjoaa palvelurakenneselvityksen perusteella yhdeksän kohdan reseptiä, joilla palvelut pidetään terveydenhuoltoalalla kunnossa ja kustannukset kurissa.
Ensimmäinen kohta on järjestää terveydenhuollon palvelut kiinteästi yhdessä sosiaalitoimen palvelujen kanssa, sillä hyvät sosiaalipalvelut edistävät terveyttä, itsenäistä selviytymistä arjessa ja omatoimisuutta. Siksi palveluja on syytä tarkastella kunnissa kokonaisuutena.
Toiseksi kuntien kannattaa ratkoa naapureiden kanssa yhdessä erityisosaamiseen liittyvät ongelmat ja tehdä suurimmat investoinnit yhdessä.
Maakunnallisella tasolla Silvolan mielestä pitää tämän vuoden aikana selvittää erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirin yhteistoiminta. Nyt kaksi suurta kuntayhtymää toimii hallinnollisesti erillään. Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen järjestämisen hoito joko seudullisesti tai peräti maakunnallisesti aiotaan niin ikään tutkia tämän vuoden aikana. Silvolan mielestä kunnilta palaa liikaa ruutia, kun jokaisessa kunnassa on esimerkiksi omat hienot röntgenlaitteet.
Yhteistoiminnan sujuvuuteen ja kustannuksia hillitsevään toimintaan liittyy myös tavoite aluetietojärjestelmästä, jolloin potilaasta saatava tieto olisi käytettävissä helposti jokaisessa hoitopaikassa. Vastuu tästä maakuntareseptin viidennestä kohdasta on sairaanhoitopiirillä.
Kuudentena kustannuksia jarruttavana ja palveluja turvaavana tavoitteena pidetään yhteispäivystyksiä. Malli löytyy Oulun yliopistollisen sairaalan tiloista Oulun seudun yhteispäivystyksestä, jollaista kannattaisi harkita Oulaskankaalla, Raahessa ja Kuusamossa. Seitsemäs kohta on sopimusohjaus, jossa kuntien kanssa sovitaan erikoissairaanhoidon palveluista tilaajakohtaisesti. Sairaanhoitopiirin ja kuntien kanssa järjestelmä pääosin on jo käytössä, mutta jatkokehittelyyn on tarve.
Työterveydenhuollossa kunnat voisivat leikata kustannuksia seudullisin tai jopa maakunnallisin ratkaisuin.
Viimeisenä ja yhdeksäntenä kohtana kuntien terveydenhuollon järjestelyissä kannattaa muistaa yksityisen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyön tarjoamat palvelut. Ne voivat olla kuntien ja kuntayhtymän palvelujen tukena ja täydennyksenä.