Vahva kansanliike sai päättäjät toisiin aatoksiin: synnytykset säilyvät Kuusamossa naapurikuntien tuella.
Kansanliike saa paljon aikaan, jos sen ajama asia koetaan laajalti tarpeelliseksi. Ilman kaupunkilaisten vahvaa vastalausetta synnytykset Kuusamossa olisivat päättyneet. Tosiasiassa raha nytkin ratkaisi. Koillis-Suomen aluekeskuksen kuntien luottamusmiehet sopivat yksituumaisesti Kuusamon synnytysosaston säilyttämisestä. Naapurikunnat sitoutuvat turvaamaan myös rahallisesti erikoissairaanhoidon palvelut Kuusamon alueellisessa terveyskeskuksessa. Kunnat kuitenkin edellyttävät erikoissairaanhoidolta tehokkuutta ja joustavuutta.
Saavutusta voi kutsua kansanvallan aidoksi voitoksi. Ilman tiukkaa ja näkyvää vastustusta Kuusamon synnytysosasto ilmeisesti olisi lakkautettu ja Kuusamon ja Taivalkosken äidit passitettu synnyttämään parinsadan kilometrin päähän Oulun yliopistolliseen sairaalaan Oysiin. Ranuan ja Posion äidit taas olisivat matkanneet Rovaniemelle.
Peruspalvelut eivät ole samantasoisia kaikkialla maassa, jos odottavien äitien pitää porhaltaa synnytykseen satojen kilometrien päähän. Viimeksi Pohjois-Suomessa lopetettiin Ivalon yksikkö. Se oli Lapissa ainoa keskussairaaloiden ulkopuolella toimiva synnytysosasto. Nyt Lapissa edestakainen synnytysmatka saattaa pahimmillaan venyä jopa tuhanteen kilometriin.
Synnytykset pohjoisessa ovat vähentyneet. Kuusamossa syntyy vuodessa hieman yli 200 lasta. Perusturvan budjetissa on miljoonan euron vaje. Kuusamo maksaa 300 000 euroa vuodessa ylimääräistä verrattuna siihen, että synnytykset hoidettaisiin Oulussa.
Kuusamon synnytysosaston lakkauttamiselle ei ollut muita perusteita kuin raha. Kuusamossa tuskin koskaan on ollut yhtä hyvää synnytyslääkäritilannetta kuin nyt. Lääketieteellinen puoli onkin hoidettu erinomaisesti. Keskussairaalassa on gynekologin lisäksi anestesialääkäri, lastenlääkäri ja muutkin erikoislääkärit. Ammattitaito, koulutus ja hoidon porrastus ovat kunnossa.
Kuusamossa hoidetaan perusterveyden piirissä myös monia sellaisia asioita, jotka muualla kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Kaupungissa on uutta yhteistoimintaa, jossa väliportaita on karsittu. Synnytysosaston lakkauttaminen olisi näivettänyt myös muita toimintoja. Jos gynekologinen päivystys olisi loppunut, myös ympärivuotinen anestesia- ja leikkaussalivalmius olisi heikentynyt. Synnytysten säilyminen on siten kaikkien Koillis-Suomen aluekeskuksen kuntalaisten etu.
Rahaa tietenkin tarvitaan. Naapurikunnat ovat luvanneet lisää rahallista tukea, mutta perusturvasta pitää löytyä uudenlaista asennetta toimintojen joustavuuden parantamiseksi. Muuten vuoden päästä ollaan samassa tilanteessa. Kuusamo on vakavarainen kunta, mutta rajusti velkaantunut. Viime vuonna velkaa oli 502 euroa asukasta kohden, tämän vuoden ennuste on 685 euroa. Voi olla, että kunnallisveroakin joudutaan nostamaan. Tämän kaupunkilaiset varmaan hyväksyvät.
Satojenkilometrien matka ei ole mieluisa kokemus etenkään ensisynnyttäjälle. Synnytyksen oikean ajoituksen arvioiminen vaatii kokemusta paitsi äidiltä myös kätilöiltä ja lääkäreiltä, ja sittenkin ajoitus voi mennä pieleen. Odottavan aika vieraalla paikkakunnalla on pitkä. Matkojen piteneminen lisää myös matkasynnytysten riskiä.
Lapissa on selvitty pitkistä synnytysmatkoista joten kuten. Vaivan korvaa tietoisuus siitä, että keskussairaalassa synnyttäminen on turvallisempaa kuin terveyskeskuksessa, jos siellä ei ole synnytyksiin erikoistunutta lääkäriä.