Ruotsin porvariallianssi kosii ympäristöpuolueen tukea vähemmistöhallitukselle. Kokoomus uhkaa demarien asemaa suurimpana puolueena.
Ruotsin sunnuntaisissa valtiopäivävaaleissa oli selvät voittajat ja häviäjät. Kimurantin vaalimatematiikan takia kansankodin sisäpolitiikka ajautui kuitenkin pattitilanteeseen, jossa pitkäjännitteinen hallitseminen voi olla hankalaa.
Vaalituloksesta voi tehdä kolme isoa havaintoa. Ensinnäkin demarien kannatus romahti ennätyksellisen alas. Tappion painoarvoa lisää, että demaripuolue oli oppositiossa, missä kannatus yleensä kasvaa. Toiseksi maltillinen kokoomus hengittää jo aivan demarien niskaan. Kolmanneksi ruotsidemokraatit ylitti neljän prosentin vaalikynnyksen ja pääsi valtiopäiville ryminällä.
Neljän porvaripuolueen allianssin valtiopäiväenemmistö jäi vain kolmen paikan päähän. Fredrik Reinfeldtin johtama porvarivitja jatkaa vallassa, mutta se voi joutua toimimaan vähemmistöhallituksena. Se ei ole Ruotsissa sinänsä poikkeuksellista.
Allianssista kokoomus otti suurvoiton, mutta vastaavasti sen apupuolueet hävisivät. Tämä vahvistaa kokoomuksen otetta allianssin sisällä. Puolue voi nyt toimia yhä enemmän isännän elkein, mikä voi rapauttaa allianssia. Yhteistyötä testaa sekin, että allianssin pikkupuolueista keskusta putosi kansanpuolueen taakse.
Sekä porvari- että punavihreä allianssi ilmoittivat jo ennen vaaleja, etteivät ne aio tehdä yhteistyötä maahanmuuton ja islamin vastaisen ruotsidemokraattien eli SD:n kanssa. Ruotsidemokraatteja ei huolittu vaalikeskusteluihin eikä sen vaalimainoksia julkaistu. Torjuntataktiikka saattoi osua muiden puolueiden omaan nilkkaan.
SD:n menestys ei ole silti ainutlaatuista. Paljolti samoilla teemoilla ratsastanut Uusi demokratia -puolue sai vuoden 1991 vaaleissa vielä suuremman suosion kuin SD. Puolue hajosi kuitenkin äkkiä eikä se päässyt hyödyntämään vaa´ankieliasemaansa.
Politiikan avainnippu onkin syvimmällä ympäristöpuolueen taskussa. Puolue lisäsi reippaasti kannatustaan ja ajoi punavihreän ryhmän sisällä vasemmistopuolueen ohi. Pääministerinä jatkava Fredrik Reinfeldt ehdottikin Ruotsin vihreille heti yhteistyötä.
Suomen vihreiden eduskuntaryhmän johtajan Ville Niinistön puolisona tunnettu puoluejohtaja Maria Wetterstrand antoi kuitenkin rukkaset. Se on silti tuskin viimeinen sana, jos porvariallianssi kypsyy tekemään ympäristöpuolueelle myönnytyksiä. Ympäristöpuolueen lipeäminen porvarihallituksen kelkkaan tekisi äkkiä lopun punavihreästä yhteistyöstä.
Vaikka demarit pysyivät yhä ykköspuolueena, vaalitulos oli katastrofi. Puheenjohtaja Mona Sahlin vakuutti urhoollisesti jatkoaikeitaan. Se voi onnistuakin, ainakin niin kauan kuin hänelle ei nouse vakavaa haastajaa. Sahlin voi saada vielä uuden tilaisuuden, mutta se edellyttäisi mustaksi pekaksi paljastuneen punavihreän yhteistyön lopettamista. Viimeistäänkin vaalitulos osoitti, että perusdemarit vierastivat yhteistyötä etenkin vasemmistopuolueen kanssa.
Valtakuvio kääntyi vaaleissa uuteen asentoon. Suomen tilanne ei ole identtinen Ruotsin kanssa, mutta samat tuulet puhaltelevat täälläkin.