Kansaneläkelaitos, Kela, perustettiin 70 vuotta sitten nimensä mukaisesti hoitamaan kansaneläkkeitä. Nykyään työeläke on ajanut monin paikoin ohi, mutta moni sinnittelee edelleen pelkällä kansaneläkkeellä.
Vuoden 1937 kansaneläkelaki koettiin mullistavaksi. "Se oli ensimmäinen merkittävä sosiaalivakuutuksen uudistus, joka kohdistui kaikkiin maassa asuviin. Sitä ennen oli ollut vain tapaturmavakuutus", johtava tutkija Heikki Niemelä Kansaneläkelaitoksesta kertoo.
Kansaneläke oli myös yksi osoitus kansanvallan noususta, sillä samoilla valtiopäivillä ratkaistiin myös Helsingin yliopiston kielikiista: opetuskieleksi määrättiin suomi.
Tällä hetkellä täyttä kansaneläkettä saa noin 96 000 suomalaista. Heistä yli puolet on työkyvyttömyyseläkkeellä. Vanhuuseläkeläisistä pelkän kansaneläkkeen varassa on 35 000 naista ja 4 000 miestä. "Naisista suurin osa on yli 65-vuotiaita, jotka eivät ole olleet työelämässä eikä eläkettä sen vuoksi ole kertynyt", Niemelä sanoo.
Pelkällä kansaneläkkeellä toimeentulevien katsotaan elävän köyhyysrajan alapuolella. Kaikista yli 75-vuotiaista naisista rajan alle jää joka kolmas.
"Onhan se käteen jäävä summa varsin pieni. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa vastaava kansaneläke on lähes kaksinkertainen ja Ruotsissa eläkeuudistuksen jälkeen noin 200-300 euroa suurempi", Niemelä kertoo.
Kansaneläkkeen muoto on vuosikymmenten aikana muuttunut monta kertaa. Ensimmäinen kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Vakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaiselle tilille Kelaan, jossa ne korkoineen kasvattivat eläkkeen määrää.
Vanhuuseläkkeitä alettiin maksaa säästövakuutusten perusteella vuonna 1949. "Silloin huomattiin, että maksettavat määrät olivat hyvin pieniä. Sodan aikana inflaatio oli syönyt suuren osan Kelan keräämistä varoista", Niemelä sanoo.
Toinen kansaneläkelaki vuonna 1957 lakkautti henkilökohtaiset tilit Kelassa. Eläke muuttui tuloharkinta- ja tasaeläkkeeksi ja eläkevakuutusmaksuja alettiin periä veroluontoisesti.
Suurimmat muutokset kansaneläke koki vuosina 1980-1985. Toteutetut uudistukset toivat jokaiselle suomalaiselle henkilökohtaisen eläkeen, josta alettiin periä veroa. Uudistukset paransivat noin 700 000 suomalaisen eläkettä.
Viimeisen 20 vuoden aikana kansaneläke ei ole pysynyt muun tulokehityksen vauhdissa. Vuoden 1984 jälkeen uusia tasokorotuksia saatiin odottaa 17 vuotta. Niemelä näkee heikon kehityksen johtuvan kansaneläkkeen hintaindeksisidonnaisuudesta.
"Ongelma on siinä, että tasokorotukset ovat poliittisesta tahdosta kiinni."
Vuoden vaihteessa tulee voimaan kolmas kansaneläkelaki, joka poistaa kuntaryhmäluokittelun ja tuo 2,5 prosentin indeksikorotuksen. Käytännössä laki nostaa kansaneläkkeitä muutamilla kymmenillä euroilla.
