Sauli Kallio
Torstaina Pelson vankilassa vierailleen eduskunnan lakivaliokunnan mukaan Pelson vankila tulee säilyttää 120-paikkaisena suljettuna vankilana. Lakivaliokunta oli yksimielinen siitä, että Pelsolle kaavaillun uuden vankilan uudisrakentaminen tulee käynnistää mahdollisimman pikaisesti.
Eduskunnan lakivaliokunta vieraili viime viikolla Oulussa ja Pelsolla. Vierailuun osallistui lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen (kok.) lisäksi varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) sekä jäsenet Katja Hänninen (vas.), Niilo Keränen (kesk.), Antero Laukkanen (kd.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Antti Rantakangas (kesk.) ja Mari-Leena Talvitie (kok.).
Pelson vankila on roikkunut löysässä hirressä pian kymmenen vuotta. Vaikka oikeusministeriön vuonna 2008 tekemä esitys ajaa Pelson vankila alas kaatuikin silloisen Vanhasen hallituksen iltakoulussa, on vankilan luvattu kehittäminen venynyt. Torstaina vankilassa vierailleet eduskunnan lakivaliokunnan jäsenet näkevät kuitenkin valoa tunnelin päässä.
– Päätös venynyt ja prosessi on ollut surullisen pitkä. Tämän vierailun aikana meille tuli käsitys, että uusi 120-paikkainen Pohjois-Suomen tarpeita vastaava vankila on ykkösvaihtoehto, kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.).
Kesällä sisäilman mittauksissa ilmenneiden löydösten vuoksi Pelson vankila joutuu luopumaan 1960-luvulla rakennetuista vankitiloista. Syyskuun aikana vankilan 120 vankipaikkaa supistui puolella 60 vankipaikkaan. Syksyn aikana selviää myös, tullaanko 1980-luvulla rakennetut vankitilat peruskorjauksen sijaan rakentamaan uudelleen.
– Päätös uudisrakennuksen rakentamisesta tulee saada tämän syksyn aikana, Rantakangas lupaili.
Vankipaikkojen tarve tulee kasvamaan
Kansanedustaja Katja Hänninen oli Pelson kehittämisen suhteen samoilla linjoilla kuin Rantakangas.
– Hankkeen eteenpäin vieminen on meidän kaikkien intressi, olimmepa sitten hallituksessa tai oppositiossa. Olemme kaikki hyvin vakuuttuneita siitä, että Pelson vankila on monella tapaa erittäin ainutlaatuinen ja on säilytettävä.
Lakivaliokunnan puheenjohtajaan kansanedustaja Kari Tolvaseen Pelson työtoiminta, eläimet ja luonnonläheisyys tekivät suuren vaikutuksen.
– Lähettäisin mieluusti etelän vankiloista helvetin enkeleitä ja bandiittoja tänne katsomaan ja hoitamaan lehmiä ja lampaita, Tolvanen totesi.
Tolvasen mukaan tarve suljetuille vankipaikoille tulee jatkossa jopa kasvamaan.
– Mikäli hallitusohjelman mukaiset rangaistusten kiristykset vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta toteutuvat, vaatii se lisää vankipaikkoja Suomeen.
Pelson vankilan johtaja Ville-Veikko Pohjola on toiveikas vankilan tulevaisuuden suhteen.
– Uusien tilojen teoreettinen suunnittelu on käynnistynyt. Tuleeko Pelsolle 60 vai 120 uutta vankipaikkaa on vielä avoinna, mutta 1980-luvulla rakennetut tilat tulee joka tapauksessa saneerata. Tilojen kartoitus valmistuu puolentoista kuukauden päästä, jonka jälkeen teemme ratkaisuja, Pohjola toteaa.
Pelson vankilan1960-luvulla rakennetut tilat suljettiin syyskuun aikana ja reilut 60 vankia siirtyi muihin vankiloihin eri puolille Suomea. Osa vankilan noin 100 työntekijästä siirtyi väliaikaisesti työskentelemään lähialueiden muihin vankiloihin ja vajaan kymmenen henkilön määräaikaiset työsuhteet eivät jatkuneet.
– Siirtyneelle henkilöstölle on kirjoitettu määräyskirjat vuodeksi eteenpäin, joten nyt olisi lähdettävä nopeasti liikkeelle.
Artikkeli Kansanedustajilta tukea Pelson vankilan uudisrakentamiselle julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.
