Kansanedustajien lahjonnasta on tulossa rikos. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti lakimuutoksen sisällön lain ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina.
Vihreiden Kirsi Ojansuu harmitteli sitä, että laki tulee voimaan vasta ydinvoimaäänestyksen jälkeen. Hänen mielestään lahjontapykälä olisi pitänyt saada voimaan ennen ydinvoimaäänestystä, jolloin kiusaus lahjusten ottoon oli erittäin suuri. Pääasia on Ojansuun mukaan kuitenkin lain läpimeno.
”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, hän huokasi.
Äänekkäimmin lahjonnan kriminalisointia epäili perustuslakivaliokunnan jäsen Johannes Leppänen (kesk.). Hän ihmetteli, miksi säädöstä tarvitaan, kun kerran korruptiota ei Suomessa ole.
”Perustetaanko kansanedustajien moraalia nyt lakipykälien varaan”, Leppänen ihmetteli.
Leppänen väitti, että useimmat lakivaliokunnan jäsenet todellisuudessa pitivät lakia tarpeettomana, mutta eivät uskaltaneet vastustaa poliittisesti arkaa asiaa.
Taivalkoskelainen Lauri Oinonen (kesk.) oli sitä mieltä, että uusi laki johtaa oikeusmurhiin. Hän vertasi tilannetta noitavainoihin. Erityisen vaarallisena kansanedustajalle Oinonen näki ajan ennen vaaleja, jolloin syyttä lahjuksista epäilty kansanedustaja saatetaan julkisuudessa leimata niin, että hän putoaa eduskunnasta.
”Jos joku ottaa esille huhun lahjonnasta muutamaa päivää ennen vaaleja, ei poliisi ehdi edes käynnistää esitutkintaa ennen äänestystä”, Oinonen kauhisteli.
”Niinhän se on ollut aina”, vihreiden Erkki Pulliainen vastasi. Hän väitti itse saaneensa vastaavaa kohtelua juuri keskustan pohjoispohjalaisilta tahoilta.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie ihmetteli Oinosen kauhukuvia. Hän muistutti, ettei pidäkkeitä lahjontaepäilysten julkaisemiseen ei ole ennenkään ollut. Ketä tahansa voi epäillä mistä tahansa”, Lapintie totesi.
Lapintie olisi mennyt laissa vielä pitemmälle ja toivonut, että myös vaaliavustuksesta ilmoittamatta jättäminen olisi rangaistava teko.
Laki ei koske kansan-edustajaehdokkaita
Eduskunnan lakivaliokunta päätyi mietinnössään kannattamaan lahjontakieltoa. Se rajasi kuitenkin kansanedustajaehdokkaat säännösten ulkopuolelle syyttämiseen liittyvien ongelmien takia sekä siksi, ettei kansainvälinen korruptiosopimus sitä vaadi.
Tähän saakka lahjonta on Suomessa koskenut vain virkamiehiä.
Rikosten ulottaminen kansanedustajiin tuli ajankohtaiseksi, kun Suomi allekirjoitti Euroopan neuvoston korruption vastaisen yleissopimuksen. Suomi ja Saksa ovat sopimuksen ainoat maat, joissa parlamentin jäsenten lahjontaa ei ole kielletty lailla. Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maailman vähiten korruptoitunut maa.
Viime vuonna perustuslakivaliokunta vastusti lahjontakieltoa, koska pykälä oli kirjoitettu liian epämääräiseksi. Lakivaliokunnassa tekstiä hiottiin niin, ettei tulkinnanvaraa olisi.
Laissa on kuitenkin omat ongelmansa. Esimerkiksi poliisilta vaaditaan nyt ripeää esitutkintaa. Tulkinnanvarainen asia on yhä muun muassa se, mikä on oikeudeton etu.
