Kansanedustajat listaavat mielellään aina syksyn yhdeksi tärkeimmäksi työtehtäväksi seuraavan vuoden valtion talousarvion käsittelyn.
Valtion budjetti sääteleekin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Siinä päätetään sekä eri verojen suuruudesta että hallinnonalojen menoista. Budjetti on siis tärkeä opus sekä kansanedustajien että kaikkien meidän kansalaisten kannalta.
Tosin jopa 90 prosenttia budjetin menoista perustuu suoraan voimassa olevaan lainsäädäntöön tai käsittelyssä parhaillaan oleviin lakiesityksiin. Sosiaalilainsäädäntö säätelee suoraan suurta osaa budjetin menoista.
Eduskunta kävi syyskuun puolessa välissä kolme päivää kestäneen budjetin lähetekeskustelun vuoden 2005 budjettiesityksestä. Tuhatsivuisessa budjettikirjassa hallitus esittää ensi vuoden menoiksi 37,4 miljardia euroa.
Valtiovarainvaliokunnan yhdeksän jaostoa ovat aloittaneet esityksen käsittelyn eri ministeriöittäin. Jaostojen varsinainen työ on asiantuntijoiden kuulemista. Syksyin jopa 500 asiantuntijaa ravaa kertomassa kansanedustajille näkemyksiään budjetista.
Valtiovarainvaliokunta laatii budjettimietinnön asiantuntijakuulemisen jälkeen. Valiokunnan hallituspuolueiden vastaavat pohtivat perinteisesti pitkin syksyä, miten saadaan lisärahaa lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, homekoulujen korjaamiseen ja tiehankkeisiin. Hallitus sallii lopulta, että esitykseen tehdään pieniä lisäyksiä.
Joulukuun alkupuoliskolla budjetti palaa isoon saliin lähes viikon mittaiseen käsittelyyn. Ennen joululomille pyrähdystä kansanedustajat äänestävät yleensä yli 100 muutosesityksestä. Yleensä mikään ei äänestyksessä muutu. Budjettiäänestyksistä on tullut näytelmä, jossa oppositio esittää ja hallitus vastustaa.
Budjettivalta on kadonnut eduskunnan käsistä. Valtiovarainministeri, riippumatta puoluetaustasta, taistelee tiukan budjetin menokurin puolesta. Budjettiraamit tälle vaalikaudelle lyötiin lukkoon jo kesällä 2003. Hallitus kokee helposti valtaisan arvovaltatappion, jos esitystä pilkunkin verran muutetaan.
Sekä keskustan että SDP:n eduskuntaryhmien johdossa on havahduttu tilanteeseen. SDP:n Jouni Backman on esittänyt, että eduskunta osallistuisi jo keväällä valtion menokehysten laadintaan. Keskustan Timo Kalli on väläyttänyt samansuuntaista.
On vaikea nähdä, millä tavalla eduskunta pystyisi jouhevasti vaikuttamaan keväällä menokehyksiin. Hallitus on perinteisesti lyönyt lukkoon kehykset maaliskuussa.
Sinipunahallituksen aikana rahaministeri Sauli Niinistö sitoi eduskunnan kädet budjettilinjauksiin muutaman kerran keväisin tiedonannon avulla, josta äänestettiin. Myöhemmin hallitus on hakenut hiukan kevyemmällä muodolla eli pääministerin ilmoituksella eduskunnalta tuen budjettiraameihin.
Parlamentarismin nöyryytys on tällä hetkellä syvimmillään. Hallitus on sitonut ensi vuoden tuloverokevennykset maltillisen tuloratkaisun yhteyteen. Samalla hallitus on lupaillut myötäjäiseksi uutta investointipakettia.
Hallituksen strategia uhkaa kariutua, koska uudistunut työnantajaleiri hangoittelee tupopöytää vastaan. Onko hallitus valmis keventämään tuloveroja tilanteessa, jossa keskitetty tuloratkaisu ei syntyisikään?
Veroalen kytkeminen palkkaratkaisuun on demareiden ajatus, jota keskustan eduskuntaryhmässä on vierastettu. Keskustassa oli voimakkaita haluja tehdä veroratkaisuja jo elokuun budjettiriihessä.
Hallitusyhteistyö kokee pahan takaiskun, jos verokevennyksillä ja tierahoilla höystettyä maltillista tulosopimusta ei synnykään.