Kan­san­edus­ta­jien EU-pyr­ky tympii

Kansalle näyttää olevan ristiriitainen asia, että istuvat kansanedustajat pyrkivät Euroopan parlamenttiin kesken kauden.

Timo Soinin lähtö EU-ehdokkaaksi herätti paljon puhetta ja kysymyksiä.
Timo Soinin lähtö EU-ehdokkaaksi herätti paljon puhetta ja kysymyksiä.

Kansalle näyttää olevan ristiriitainen asia, että istuvat kansanedustajat pyrkivät Euroopan parlamenttiin kesken kauden.

Tasan puolet vastaa kyllä kysymykseen, hyväksyykö kansanedustajien asettuvan ehdolle eurovaaleihin kesken eduskuntakauden. Melkein saman verran, 43 prosenttia on sitä mieltä, että kansanedustajien ei tulisi asettua ehdolle eurovaaleihin.

Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien ja Turun Sanomien TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan kansalaisten mielipide asiaan ei siis ole lainkaan selvä.

Erityisesti vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien mielestä ehdolle ei pitäisi asettua.

Vasemmistoliitolla on kolme ehdokasta europarlamenttiin Suomen parlamentista, Annika Lapintie, Minna Sirnö ja Pentti Tiusanen. Puolueen kannattajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että heidän ei tulisi olla lainkaan ehdokkaina.

SDP:n ehdokaslistassa kansanedustajia on neljä, Sinikka Hurskainen, Liisa Jaakonsaari, Kimmo Kiljunen ja Satu Taiveaho. Senkin riveistä selvä enemmistö, 57 prosenttia puolueen kannattajista, ei hyväksyisi kansanedustajien euroehdokkuutta.

Muissa puolueissa kansanedustajien ehdokkuuteen suhtaudutaan vasemmistoa myönteisemmin.

Vihreistä 58 prosenttia hyväksyy ehdolle asettumisen kesken kauden. Kokoomuslaiset tulevat kakkosena 57 prosentilla.



Perussuomalaiset hyväksyvät


Perussuomalaisten viiden hengen eduskuntaryhmästä ovat ehdolla puheenjohtaja Timo Soini ja tamperelainen Pertti Virtanen.

Puolueen kannattajista selvästi yli puolet eli 55 prosenttia hyväksyy tämän.

41 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, ettei Timo Soinin ja Pertti Virtasen kuuluisi pyrkiä europarlamenttiin.

Kysely on tehty aikana, jolloin oltiin jo hyvän aikaa keskusteltu Soinin ehdokkuudesta ja siitä, että hänen parlamenttikautensa jäänee vain vajaan kahden vuoden mittaiseksi.

Soini on ilmoittanut, että hän asettuu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2011 vaikka pääsisikin läpi tämän kevään europarlamenttivaaleissa.

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja Heikki Paloheimo uskoo, että perussuomalaiset vastustaisivat kansanedustajien ehdokkuutta paljon jyrkemmin, jos Soini ei olisi ryhtynyt ehdokkaaksi.



Naiset miehiä nihkeämpiä


Miehet suhtautuvat kansanedustajien ehdokkuuteen myönteisemmin kuin naiset. Mitä korkeampi koulutus vastaajilla on, sitä mieluummin he hyväksyvät kansanedustajien euroehdokkuuden.

"Koulutus on vahvasti yh-
teydessä siihen, mitä äänestäjät odottavat kansanedustajiltaan. Poliittinen kenttä eroaa siten, että vasemmistopuolueissa odotukset ovat luokkapohjaisempia kuin kokoomuksen kannattajilla. Ryhmän asioiden hoitaminen synnyttää tämän ajatuksen, että ei sieltä kesken kauden lähdetä, kun olemme mandaattimme antaneet", Paloheimo ruotii.

Myös nuoret suhtautuvat euroedustajaksi siirtymisen helpoimmin. Se johtunee siitä, että puoluesidonnaiset ihmiset korostavat eniten mandaattiajattelua, ja nuoret puolestaan ovat vähemmän puolueisiin sitoutuneita kuin vanhempi väki.

Paloheimo arvioi, että suurin osa asioista jakaa voimakkaasti kansalaisten mielipiteitä, mikä kuuluu normaaliin demokratiaan. Kyselyn tulos on hänen mielestään yllättävänkin tasainen.

"En näe dramaattisia vastakkainasetteluja kysymyksessä. Jos valtaenemmistö olisi sitä mieltä, että kansanedustajan ei sovi lähteä eurovaaleihin, järjestelmää olisi syytä pohtia muutettavaksi."

Ilmoita asiavirheestä