Vuoden 1993 kaatunut ydinvoimalahanke muistetaan usein siitä, että lobbaus oli tuolloin ronskia. Jo tuolloin eduskunnassa istuneiden kansanedustajien mukaan tällä kertaa on ollut kuitenkin toisin.
Lobbaaminen on ollut hillittyä siitäkin huolimatta että käyttöön on sitten edellisen kerran tullut uusi verraton vaikutuskanava, sähköposti.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson uonnehtii tämänkertaista lobbaamista "normaaliksi ja arkipäiväiseksi".
"Se on ollut yllättävänkin vähäistä, ettei oikein uskoisikaan."
Gustafssonin mielestä lobbaamisesta ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole ollut oikein edes kyse.
"Tämmöisiä kirjeitä kansalaisjärjestöiltä ja eri edunsaajaryhmiltä tietenkin tulee, mutta henkilökohtaista vetoamista ei oikein edes normaalisuhteessa", Gustafsson kertoo.
Gustafssonin mukaan jopa sivistysvaliokunnan käsittelemien opetusasioiden yhteydessä törmää paljon kovempaan lobbaukseen. Kansalaisten kirjeiden, puheluiden ja sähköpostien tulva on toki kiihtynyt h-hetken lähetessä.
"Mutta sanoisin, että ei sitä nyt kauheasti tule siihen nähden, kuinka helppoa niitäkin on lähettää."
Kansalaisvetoomuksista arviolta 80 prosenttia on ollut ydinvoimaa vastaan ja loput puolesta.
Vuonna -93 lisäydinvoimaa vastustanut tamperelaisedustaja äänestää tällä kertaa ydinvoiman puolesta.
Uhkauksia
ei ole tullut
SDP:n Tarja Kautto on saanut kansalaisilta kirjallisia viestejä, joista valtaosassa vastustetaan lisäydinvoiman rakentamista. Viidettä ydinvoimaa ajavien teollisuustahojen yhteydenotot ovat Kauton mukaan olleet aiempaa asiapitoisempia. Vuoden 1993 äänestyksen alla tuli suoranaisia uhkauksia tyyliin jos et äänestä näin, niin...
Ydinvoiman vastustajien viestit ovat nyt usein enemmän tunnepohjaisia kuin asiaperusteisiin vetoavia. Niillä yritetään vaikuttaa lähinnä ilmapiiriin.
Kautto kuuluu niihin edustajiin, jotka aikovat pitää kantansa omana tietonaan aina perjantain äänestykseen saakka. Vuonna 1993 hän äänesti viidettä ydinvoimalaa vastaan.
Kumpikaan leiri ei ole lähestynyt Kauttoa tänä vuonna sen enempää lounaan kuin avaimenperän avulla. Edes kahvikupillista ei ole tarjottu. Kautto epäilee, että häntä pidetään toivottomana tapauksena.
Viime vuoden puolella Kautto osallistui joihinkin kansanedustajien yhteistilaisuuksiin, joissa teollisuus pyrki lobbaamaan ydinvoiman puolesta. Jaossa oli kirjallista aineistoa erityisesti ilmastosopimuksista, joiden kanssa Kautto on ollut aiemminkin tekemisissä.
Lounaita on
ollut harvassa
Myös keskustan Johannes Leppänen pitää yhteydenottoja asiallisempina kuin viime kerralla. Keskiviikkona kirjeitä ja sähköpostiviestejä kertyi yli kaksikymmentä. Ne sisältävät kannanottoja , jotka on perustelu.
Useassa tapauksessa ihmiset lähettävät kansanedustajan luettavaksi myös aineistoa, jonka pohjalta he ovat muodostaneet oman mielipiteensä.
Vuoden 1993 alla tuli tunteikkaita viestejä, joissa muistutettiin kansanedustajien olevan vastuussa meidän lastenlastemme elämästä. Tällaisia syyllistämisyrityksiä ei ole nyt esiintynyt.
Leppänen ei ole julkisesti ilmoittanut kantaansa. Yhdeksän vuotta sitten hän vastusti lisäydinvoiman rakentamista.
"Edellisellä kerralla lobbaus oli pitkäaikaista ja huomattavasti väkevämpää. Nytkin on tullut yhteydenottoja järjestöistä, kuten MTK:sta. Luvanhakija eli Teollisuuden Voima ei ole lähestynyt millään lailla."
Leppäselle ei ole tyrkytetty mitään rihkamaa tai suuhunpantavaa. Edellisellä kerralla hän sentään sai lounaan oman maakuntansa valtalehden Keskisuomalaisen päätoimittajalta.
Leppänen kertoi, että hän oli talousvaliokunnassa asiaan perehtyneenä kumonnut pihvin ääressä kohta kohdalta Erkki Laatikaisen esittämiä ydinvoimalle myönteisiä argumentteja.
Ylilobbaus vaikutti
aiemmin kielteisesti
Vuodesta 1987 lähtien eduskunnassa istuneen perussuomalaisten Raimo Vistbackan mukaan edelliskertaan verrattuna vaikuttamisyrityksissä on nyt eroa kuin yöllä ja päivällä. "Se oli aika rajua. Muutamassa paikassa taisi silloin olla seisova pöytä käytössä koko ajan, jos halusi käyttää."
Ydinvoimalobbareista Vistbackan mieleen on jäänyt erityisesti Matti Putkonen, joka "pyöri käytävillä jatkuvasti".
Ydinvoiman lisärakentamista vuonna 1993 ja tälläkin kertaa vastustavan Vistbackan mukaan toiminta oli niin härskiä, että monen mielestä se oli osasyy hankkeen nurinmenoon suhteellisen selkein luvuin.
Vistbacka on käyttänyt tällä kertaa hyväkseen tarjottua mahdollisuutta tutustua Loviisan ydinvoimalaan. Muutkaan kansanedustajat eivät ole kertoneet muusta kuin sivistyneestä lähestymisestä, jos sellaista yleensä on tapahtunutkaan.
Perussuomalaisten ainoa kansanedustaja ei ole nähnyt liikkeellä muuta rihkamaa kuin ydinpuolen avaimenperän, jonka sisälle on upotettu polttoainesauvan pätkä. "Sen pitäisi riittää saunan lämmitykseen kolmeksi vuodeksi."
Omasta Vaasan vaalipiiristä on ydinvoima-asiassa häntä lähestynyt vain yhden käden sormilla laskettava määrä äänestäjiä.