Kansanedustajat kyselivät eduskunnan turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tiistaina, missä mahdolliset päätökset varuskuntien ja varikkojen lakkauttamisista tehdään. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) vastasi useampaankin kertaan, mutta täysin selväksi asia ei tullut.
- Puolustushallinto voisi tehdä näitä ratkaisuja omilla päätöksillään, mutta pidän aivan selvänä, että kun tai jos on kysymys vähänkin mittavammista muutoksista, valtioneuvosto ja eduskunta saavat sanoa sanansa. Joka tapauksessa on tärkeää, että eduskuntaa informoidaan tämäntyyppisten päätösten pohjalta, Kääriäinen sanoi.
Vihreiden Erkki Pulliainen ei ollut lainkaan tyytyväinen kuulemaansa.
- Eduskuntaa informoidaan, siis valtioneuvosto ratkaisee eikä asiaa alisteta eduskuntaan ja kansanedustajat saavat lukea lehdistä, Pulliainen päivitteli.
Kääriäinen yritti uudelleen: Eteenpäin mennään askel askeleelta ja rauhallisesti. Eduskunnalle on esitetty tietty säästötavoite ja nyt kysytään, käykö se vai ei.
- Eduskunnan vastauksen jälkeen valtioneuvosto ja puolustusministeriö ensi kädessä vastuullisen valmistelee säästöjen mukaiset toimenpide-ehdotukset. Jos on tarve tulla eduskuntaan, sitten tullaan niin kuin asiaan kuuluu.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) antoi sivustatukea ja totesi hänkin, että eduskunta asettaa säästötavoitteen ja puolustushallinto vastaa valmistelusta.
Asia herätti keskustelua jo senkin vuoksi, että toisin kuin aiemmin hallitus ei nyt kirjannut selontekoonsa lakkautettavia joukko-osastoja ja varikkoja. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kysyi, paniko kunnallisvaalien läheisyys salaamaan suunnitelmat.
Mahdollinen Nato-jäsenyys ja jalkaväkimiinoista luopumisen ajankohta olivat odotetusti keskustelun pääasioita. Pääministeri Vanhanen sanoi, ettei näköpiirissä ole syitä, jotka edellyttäisivät sotilaallista liittoutumista. Katainen moitti, että hallitus jätti selonteon Nato-muotoilullaan tilaa saivartelulle.
Kokoomus oli tyytymätön hallituksen miinapäätökseen ja ehdotti liittymistä miinakieltosopimukseen vasta vuonna 2020. Ehdotus herätti hämmästelyä hallitusrintaman piirissä, koska kokoomus hallituksessa ollessaan oli valmis hyväksymään nyt ehdotettua varhaisemman ajankohdan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes jäi kaipaamaan tietoa siitä, mihin kaikkeen EU:n ns. taistelujoukkoja tullaan käyttämään. Hän epäili, että ainakin hallituksen sisäpiirillä on asiasta tietoa, mutta se halutaan toistaiseksi pimittää.
