Eduskunta käy puoliteholla, sillä hallitukselta ei tule esityksiä, joita käsitellä valiokunnissa. Kyse ei ole kansanedustajien laiskuudesta, vaan siitä, että hallitus ei tuo esityksiä eduskuntaan. Eduskunta tekee töitä täsmälleen niin paljon kuin hallitus teettää.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on antanut eduskunnalle menossa olevan vaalikauden aikana poikkeuksellisen vähän esityksiä.
Sen takia täysistuntojen tuntimäärät ovat romahtaneet ennätysalhaiselle tasolle ja valiokuntien kokouksia on peruttu.
”Välillä hallituksen esityksiä on liikkeellä niin vähän, ettei kaikkia valiokuntien kokouksia pidetä”, keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä toteaa.
Kansanedustajat muistuttavat olevansa aina töissä
Kansanedustajia on ärsyttänyt tällä viikolla kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajan Markku Eestilän lausunnot siitä, että kansanedustajien lomat ovat liian pitkiä.
Oulun vaalipiirin kansanedustajien närästää erityisesti se, että heidän kuvitellaan tekevän töitä vain täysistuntoviikoilla Helsingissä.
Viikonloput ja istuntotauot käytetään kansalaistapaamisiin, keskusteluihin, puolueen kokouksiin, seminaareihin, lukemiseen ja kirjoitustöihin. Lomalla tehdään myös kotitöitä ja hoidetaan lapsia.
Eduskunnan joulutauko on tällä kertaa runsaat kuusi viikkoa ja kesätauko on viime vuosina ollut noin 11 viikkoa.
Sipilä: Eestilä on käsittänyt asian väärin
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä on närkästynyt kansanedustaja Markku Eestilän lomapuheista. Sipilän mukaan Eestilä on käsittänyt kansanedustajan työn väärin.
”Työ ei suinkaan rajoitu eduskunnan istuntokauteen”, hän muistuttaa.
Eduskunnan tehtävä ei Sipilän mukaan ole pelkästään uusien lakien säätäminen, sillä normeja ja säätelyä pitäisi myös purkaa.
Sipilän mukaan on selvää, että kansanedustajat tekevät töitä istuntotaukojen aikana, tapaavat ihmisiä ja kuulevat intressiryhmiä.
”Kansanedustajana olen pitänyt vähemmän lomaa kuin teollisuudessa toisen palveluksessa ja jopa vähemmän kuin yrittäjänä”, Sipilä kertoo.
Tölli: Tieto ei leiju ilmassa
”Työpäivät venyvät yleensä 10-14 tuntiin. Ei voi puhua 8 tunnin työpäivästä ”, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) kertoo.
Tölli muistuttaa, että täysistunnot ja valiokunnat eivät ole kansanedustajan ainoa työsarka.
”Sen lisäksi on erilaisia työryhmiä, valtioneuvoston, eduskuntaryhmän tai puolueen asettamia. Lainsäädännön ohella on hoidettava maakunnan asioita ja yksittäiset kansalaiset ottavat ahkerasti yhteyttä, myös pyhäaamuisin”, Tölli kertoo.
Töllin mukaan varsinkin oppositiossa on nyt paljon työtä, koska puolueessa valmistellaan vaihtoehtoisia ratkaisuja hallituksen esityksiin.
Töllille istuntokausien pidentäminen sopii, mutta hän muistuttaa, että sillä ei ole vaikutusta kansanedustajan työmäärään. ”Tieto ei leijaile ilmassa, vaan siihen pitää perehtyä”, hän toteaa.
”Välipäivien jälkeen ei käytännössä voi puhua enää lomasta ja elokuu menee yleensä jo maakunnassa”, Tölli toteaa.
Tölli ei kuitenkaan valita, sillä ”kritiikki kuuluu tällaiseen avoimeen tehtävään”.
Rantakangas: Istuntokaudet sovitettava esityksiin
Kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk.) mukaan istuntotaukojen pituus pitäisi sitoa käsiteltävien asioiden aikatauluun.
Eduskuntakauden ongelmana on Rantakankaan mukaan ollut nimenomaan hallituksen esitysten viipyminen.
”Tämä johtuu siitä, ettei kuuden puolueen hallitus ole saanut esityksiä aikaan keskinäisen kinan takia”, Rantakangas toteaa.
Rantakangas ei sinänsä näe esteitä istuntokausien pidentämiselle, jos sille on tarvetta. Yksikään lakiesitys ei hänen mukaansa ole kuitenkaan jäänyt käsittelemättä nykyisellä työjärjestyksellä.
”Edustajan työ on eräänlaista urakkatyötä, jossa ei ole normaalia työaikaa”, hän toteaa.
Rantakankaan mukaan lomakauteen ajoittuvien kokousten ja tapaamisten lisäksi on tärkeä jättää aikaa myös omalle perheelle. ”Tämä on erityisen tärkeää maakuntien kansanedustajille, koska ovat viikot työkeikalla Helsingissä”, Rantakangas toteaa.
Kerola: Töihin kun komento käy
Kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) toteaa, että kansanedustajien lomat ja työajat päätetään yhteistuumin. ”Asioista riippuen valiokunnat kokoontuvat myös istuntovapailla”, hän toteaa.
Kerola muistuttaa, että hallitus on eduskunnan työllistäjä.
”Hallitus on avainasemassa esityksineen. Edustaja Eestilä voisi hoputtaa oman puolueensa pääministeriä tuomaan eduskuntaan esityksiä esimerkiksi talousasioista tai niistä asioista, joihin presidentti viittasi uudenvuodenpuheessaan”, Kerola toteaa.
Kerolalla riittää tammikuussa kiirettä, sillä hänellä on eduskuntatyöhön liittyviä edustustehtäviä sidosryhmätapaamisia, seminaari, kirjallisia töitä ja Raahen kaupungin luottamushenkilötoimeen perehtymistä.
Vehkaperä: Parasta kun illalla pääsee kotiin
Eduskunnan istuntotauoista voidaan kansanedustaja Mirja Vehkaperän (kesk.) mukaan olla montaa mieltä.
”Edustajina olemme istuntotauolla, mutta oma valiokunta tai täysitunto voidaan kutsu koolle milloin tahansa. Silloin mennään töihin”, Vehkaperä toteaa.
Vehkaperä muistuttaa, että Helsingin-töiden lisäksi viikonloput, maanantait ja osa istuntovapaista kuluu puolue, kunta- ja maakuntaluottamustehtävissä. ”Kierrän maakunnassa kokouksissa, puhetilaisuuskissa, tapaamassa sidosryhmiä ja yrittäjiä”, hän kertoo.
Eduskuntaviikkojen pitäisi Vehkaperän mukaan olla tiiviitä.
”Tällä hetkellä useat valiokunnat ovat alityöllistettyjä. Hallituksen lakiesityksiä tippuu harvakseltaan ja selvitystöitä niukasti”, hän toteaa.
”Kaikkein parasta istuntotauossa on, että työpäivän päätteeksi pääsee illaksi omaan kotiin”, Vehkaperä sanoo.
Suutari: Työstä ei ole puutetta
Liioin kansanedustaja Eero Suutari (kok.) ei valita työn puutetta tai vapaa-ajan ongelmia.
Hän viittaa kansanedustajan työn ohella luottamustehtäviinsä Kainuun kokoomuspiirin puheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenensä, kaupunginvaltuutettuna, MYR:n jäsenenä ja yrittäjäjärjestössä. Myös oman yrityksen vuosityöt työllistävät.
Lomailu on jäänyt vähiin. ”Oli tarkoitus lähteä vaimon kanssa lomareissulle, kun viime kesänä ylimääräinen istunto sen peruutti”, Suutari kertoo.
Eduskunta kokoontui viime kesänä kesken istuntotauon Espanjan tukipaketin takia.
Kurvinen: Tehtävät tilanteen mukaan
Kansanedustaja Esko Kurvinen (kok.) kertoo oppineensa jo lapsena, että kuivat heinät on urakoitava latoon ennen sateen tuloa.
”Siksi en ole oppinut ymmärtämään, miksi palkkaa maksetaan mieluummin työpaikalla olosta kuin tehdystä työstä”, hän toteaa.
Kurvisen mukaan kansanedustaja on kesät talvet äänestäjien, median ja muiden sidosryhmien käytettävissä riippumatta loma- tai istuntopäivästä. Nykyajan tekniset laitteet mahdollistavat myös reaaliaikaisen yhteydenpidon.
”Ehkä sellaiset, jotka ovat tottuneet elämään kellon ja kalenterin mukaan ja erottelemaan sen mukaan työ- ja vapaa-aikansa eivät sopeudu rytmiin, jossa asioita hoidetaan tilanteen mukaan”, Kurvinen toteaa.
Vähämäki: Työtaakka tasaisemmaksi
Kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) olisi valmis lomien lyhentämiseen, jolloin työtaakka jakautuisi tasaisemmin.
”Esimerkiksi budjettikeskustelut runnottiin viikossa läpi niin, että myöhäisimmät kokoukset loppuivat aamuneljältä”, hän totea
Vähämäen kalenterissa on tammikuussa kokouksia sekä Oulussa että Helsingissä. Hän aikoo myös lukea uusimmat taloutta koskevat kirjat ja lomailla hieman.
”Tietenkin on tarkoitus seurata myös suomalaisten suorituksia talviurheilussa”, Vähämäki kertoo.
Mattila: Kalenteri täyttyy
Kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) kertoo, että kalenteri on täyttynyt helposti istuntotauoillakin. ”On myös muistettava, että päivät eduskunnassa voivat olla tosi pitkiä, joten myös palautumisaikaa pitää olla”, Mattila toteaa.
Istuntotauolla Mattila käy kuntakierroksella, osallistuu Euroopan neuvoston kokoukseen Strasbourgissa, kiertää kenttää, suunnittelee valtiopäivätoimia ja tekee kirjoitustöitä. Hän aloittaa joulutauon aikana myös valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.
Mattila on hallintovaliokunnan puheenjohtaja, ”joten tiedän, että tulen tekemään töitä myös lomakaudella elokuussa”.
Mattila ei pane vastaan, jos istuntokausia halutaan pidentää. ”Joutenoloa en kuitenkaan itsestäni tunnista millään”, hän toteaa.
Korhonen: Aina töissä
Kansanedustaja Martti Korhonen (vas.) panee Eestilän puheet kokemattomuuden piikkiin. Korhosen mukaan kansanedustaja on käytännössä aina töissä.
”Tämä on tällainen luottamustehtävä, jossa ollaan töissä 24/7/365”, hän toteaa.
Istuntokausien tauot eivät Korhosen mukaan ole lomailua, vaan koko ajan tehdään töitä.
Korhosen mukaan sellainen kansanedustaja, joka sulkee istuntotaukojen ajaksi netin, kännykän ja iPadin, panee laput silmille ja tulpat korviin, ei ole oikeassa tehtävässä.
”Perusajatus lähtee siitä, että eduskunta on kutsuttavissa koolle milloin tahansa, kuten kesällä EU:n rahoituskriisin yhteydessä tehtiin."
Tuppurainen: Suuri valiokunta työllistää kesät talvet
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) ei paljon tiedä istuntotauosta, sillä suuri valiokunta, jonka jäsen hän on, on ollut viime vuodet koolla kesät talvet.
Istuntotauoilla on Tuppuraisen mukaan Pohjois-Suomen kansanedustajille eri merkitys kuin pääkaupunkiseudulta tulevilla, joiden matka äänestäjien ja sidosryhmien luo ei ole koskaan pitkä.
Tuppuraisen mukaan putoaa helposti kelkasta, jos ei pidä yhteyttä kansalaisiin kotikunnassa ja maakunnassa tai pidä yhteyttä kansalais- ja etujärjestöihin.
Tuppuraisella on monien muiden kansanedustajien tavoin luottamustehtäviä kunta- ja maakuntatasolla samoin kuin omassa puolueessa. Nyt tammikuussa hän aikoo kuitenkin nipistää aikaa myös kirjoittamiseen ja lukemiseen.
Haapanen: Väitöskirja naftaliinista
Kansanedustaja Satu Haapanen (vihr.) muistuttaa, että kyse ei ole lomasta vaan istuntovapaasta.
Haapaselle tauot eivät ole lomailua. Tammikuussa hän osallistuu niin suuren valiokunnan kuin Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen.
Haapanen käyttää mahdollisuutta myös opiskeluun, kun lapset ovat koulussa.
”Olen kaivanut vanhan väitöskirjaraakileen naftaliinista ja yritän saada sitä eteenpäin”, hän kertoo.