Kansanedustajat tukiryhmineen joutuvat käyttämään huomattavia summia eduskuntavaalien kampanjointiin. Pohjoissuomalaisten kansanedustajien vaalirahoitukset ylittävätkin reippaasti tavallisen kansalaisen keskivuosipalkan. Summat ovat sen verran muhkeita, ettei ihme, että Rotuaarilla samoin kuin maakunnan toreilla vietettiin maaliskuussa monipuolisia ruokaviikkoja.
Mikään ei viittaa siihen, että kampanjat olisivat halpenemaan päin. Pohjoissuomalaisten kansanedustajien vaalikampanjat vaihtelivat 12 500-37 500 euroon. Pääsääntöisesti kansanedustajat käyttivät varsin merkittäviä henkilökohtaisia summia kampanjointiin. Omarahoitusosuudet nousivat korkeimmillaan 25 000 euroon.
Velkaa kansanedustajat ilmoittivat ottaneensa enimmillään 25 000 euroa. Todennäköistä on, että velkarahaa käytti useampi kuin kuusi ilmoittautunutta pohjoissuomalaista kansanedustajaa, sillä oikeusministeriölle jätetyissä ilmoituksissa lainarahan erittely omarahoituksen yhteydessä on vapaaehtoista.
Omien henkilökohtaisten sijoitusten lisäksi ehdokkaat saivat rahaa monista muista lähteistä, joita oltiin kuitenkin varsin haluttomia yksilöimään tarkemmin. Yksittäisistä yli 1 700 euron suuruisista lahjoituksista pitää kertoa antajan nimi. Ei siis yllätys, että lahjoitussummat jäivät usein niukasti alle tuon summan.
Monet paikalliset kunnallisjärjestöt, ammattiliitot, niiden ammattiosastot samoin kuin erilaiset puoluejärjestöt tai niitä lähellä olevat järjestöt ja etujärjestöt olivat varsin avokätisiä. Vaalilehti tai seminaari osoittautui myös oivaksi tavaksi kerätä rahaa yrityksiltä ja etujärjestöiltä. Näistä lähteistä kertyi helposti satojen, jopa kymmenien tuhansien eurojen tukipotit.
Oulun vaalipiirissä hinnakkaimman kampanjan kävi kokoomuksen oululainen Esko Kurvinen, joka käytti rahaa 37 491 euroa. Kurvinen kävi näyttävää kampanjaa Rotuaarilla ja syötti äänestäjiä muun muassa Kuusamon muikuilla.
Toiseksi eniten rahaa kampanjointiin käytti Pauli Saapungin jalanjäljissä eduskuntaan saapastellut kuusamolainen Tuomo Hänninen. Euroja hupeni 37 200. Kuusamossa käytiin vilkas esivaali koko pitäjän toimesta jo keskustapiirin ehdokaslistalle pääsystä. Rahaa paloi varmaan siinäkin. Hännistä 150 euroa halvemmalla paluun eduskuntaan vaalikauden tauon jälkeen teki kärsämäkinen Markku Koski.
Vasemmistoliiton kajaanilainen Anne Huotari selvisi eduskuntaan vaalipiirin pienimmällä, 16 420 euron budjetilla.
Lappilaisista kansanedustajista eniten läpimenoonsa joutui panostamaan eduskuntaan noussut keskustakyky, Kolarin kirkkoherra Simo Rundgren, jonka kampanja oli 36 700 euroa. Toista ääripäätä edusti SDP:n ex-ministerin, kemiläisen Maija Raskin12 500 euron kampanja.
Pohjoissuomalaisista kansanedustajista keskustan Pekka Vilkuna Nivalasta selvisi pienimmällä henkilökohtaisella panostuksella, 142 euroa, vaikka kampanjan kokonaishinta kohosi yli 30 000:een euroon. Eniten velkaantui kristillisdemokraattien oululainen kansanedustaja Lyly Rajala, joka ilmoittaa ottaneensa velkaa 25 000 euroa. Velkataakka kasvoi reippaasti myös vasemmistoliiton rovaniemeläisellä Esko-Juhani Tennilällä, joka kertoo "ison osan" 25 000 euron omarahoituksesta olleen velkaa.
Onnen lahjat eivät siis käy tasan. Siinä missä yksi pääsee eduskuntaan ilman mainittavaa henkilökohtaista panostusta, joutuu epäonnekkaampi käymään pankinjohtajan kautta. Omilla rahoillaan kampanjoineet eivät kuitenkaan ole kiitollisuudenvelassa erilaisille sidos- ja taustayhteisöille - ainoastaan äänestäjille.