Perustuslakivaliokunta katsoo, ettei kansanedustajan lahjomista pidä kieltää lailla. Valiokunnan mielestä lahjontakielto vahingoittaisi maan poliittista kulttuuria ja mahdollistaisi perättömien lahjussyytösten käyttämisen lyömäaseena kansanedustajia ja ehdokkaita vastaan.
Valiokunnan mielestä lahjonnan kriminalisoinnilla olisi lähinnä symbolinen merkitys. Epäkohtiin voidaan tarvittaessa puuttua kehittämällä vaalirahoituksen avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä, valiokunta katsoo lausunnossaan lakivaliokunnalle.
Lakiesitys perustuu Euroopan Neuvoston korruptiosopimukseen, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Sen ratifiointi vaatii lainmuutoksia Suomessakin; hallitus esitti toukokuussa sopimuksen edellyttämiä muutoksia rikoslakiin.