Kansanedustajien lahjominen kielletään, samoin kuin lahjusten ottaminen kansanedustajana. Suomi muuttaa virkarikoksia koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan Euroopan neuvoston korruption vastaista sopimusta. Hallitus hyväksyi esityksen torstaina ja se annetaan eduskunnalle perjantaina.
Kansanedustajia koskevissa lahjussäännöissä rangaistavuuden edellytys on, että lahjonta heikentää luottamusta eduskunnan päätöksentekoon. Lahjussäännökset koskisivat myös kansanedustajaehdokkaita, samoin kuin ulkomaisten parlamenttien kuten EU-parlamentin jäseniä.
Esityksen käsittely on vienyt suunniteltua enemmän aikaa, sillä sääntöjen on pelätty johtavan korruptiosyytösten käyttöön vaaliaseena. Suomi on Saksan ja Itävallan ohella harvoja Euroopan maita, joissa kansanedustajia ei ole asetettu rikosoikeudellisesti vastuuseen edustajantoimessa vastaanotetuista lahjuksista. Kansanedustajaa ei jatkossakaan rinnasteta virkamieheen. Hänen rikosoikeudellinen vastuunsa määritellään erikseen. Säännös tulee koskemaan vain selvästi moitittavia tekoja, eikä sen tarkoitus ole rajoittaa yhteydenpitoa valitsijoihin ja muihin sidosryhmiin.
Rangaistavaa olisi pyytää lahjaa, lupausta tai vastaanottaa sellainen vastineeksi siitä, että kansanedustaja lupaa tai antaa ymmärtää toimivansa tietyllä tavalla. Säännös ei määrittele lahjaa tarkemmin; kyseessä voi olla taloudellinen tai aineeton etu kansanedustajalle tai hänen sukulaisilleen tai häntä lähellä olevalle yhteisölle.
Vaalikampanjan tukeminen tavanomaisella tavalla ei olisi rangaistavaa. Vaalirahoituksen julkisuudesta onkin jo säädetty erikseen ja rahoituksesta kerättiin ja julkistettiin tietoa ensimmäisen kerran kunnallisvaalien yhteydessä.
