On pitkälle tulkintakysymys, muuttaako EU:n perustuslakiluonnos unionia niin paljon, että Suomessa pitäisi järjestää siitä kansanäänestys. Eduskunnan ja sen ulkoasiainvaliokunnan enemmistön mielestä äänestystä ei tarvita. Hallituskaan ei sitä halua, joten äänestystä ei tule
Eduskunta evästi keskiviikkona pitkään ja perusteellisesti lauantaina Roomassa alkavan hallitusten väliseen kokoukseen osallistuvia Suomen edustajia. Matti Vanhasen hallituksen hvk-selontekoon ei sisältynyt ehdotusta kansanäänestyksestä ja eduskunnassakin sitä esittivät vain vasemmistoliitto ja vihreät. Edellisenä päivänä eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi tavoistaan poiketen erimielisen lausunnon hvk-selonteosta. Enemmistö ei vaatinut kansanäänestystä. Vastalauseen jättäneen vasemmistoliiton mielestä kansan pitäisi äänestää näin tärkeästä asiasta.
Tärkeä näkökohta kansanäänestyksen merkityksestä sisältyi perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Valiokunnan mukaan näkökulma riippuu siitä, painotetaanko EU:n luonnetta hallitusten välisenä unionina vai halutaanko, että EU-kansalaiset ovat entistä tiiviimmin mukana päätöksenteossa. Mietinnön esitellyt Arja Alho (sd) huomautti, että kansanäänestyksen tarvetta on mietittävä vielä sitten, kun hallitusten välinen kokous on laatinut oman ehdotuksensa perustuslaiksi.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä ja keskustan ryhmäpuhuja Hannu Takkula katsoivat myös, että unionin perusluonne ei muutu tavalla, joka edellyttäisi kansanäänestystä.
Oman, äänivaltaisen komissaarin merkitystä painotettiin useissa puheissa. Niin teki myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd). Kehno kompromissi olisi hänen mukaansa ajatus, että laajenemisen jälkeenkin kaikilla jäsenmailla olisi oma edustaja komissiossa, mutta vain 15 maalla äänivaltainen komissaari. Epäilyksettä olisikin vaara, että maat, joista on vain äänivallaton edustaja komissiossa, keskittyisivät ajamaan tärkeäksi kokemiaan asioita taustajuonitteluin. EU:n päätöksenteko kävisi nykyistäkin hämärämmäksi.
EU saa eduskunnan ja hallituksen puolesta perustaa itselleen presidentin viran. Niin tulee epäilyksettä käymäänkin. On tärkeää varmistaa, ettei presidentti voi olla minkään maaryhmän etujen ajaja. Hänen on toimittava kaikkien jäsenmaiden hyväksi.
EU:n perustuslakia valmistelleen konventin ehdotukset puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ovat saaneet Suomen poliittisen johdon vakuuttelemaan, ettei Suomella ole nyt eikä näkyvissä olevassa tulevaisuudessa turvallisuusvajetta, jota EU:n avulla olisi täytettävä. Näkemys pätee - nyt. Maailma voi kuitenkin muuttua niin nopeasti, ettei kovin monen vuoden päähän voi esittää luotettavia arvioita.
Suomen onkin varottava sulkemasta itseään turvallisuusyhteistyön ulkopuolelle. Näyttää kaiken lisäksi siltä, että EU on etenemässä asiassa rauhallista tahtia, joten tapahtuneiden tosiasioiden ja hätäisten valintojen eteen ei ehkä yksikään maa joudu.
Suomi ja muut pienet maat saivat jo ennalta merkittävän myönnytyksen, kun EU:n puheenjohtajamaa Italia taipui siihen, että konventin esitys voidaan avata. Lauantain kokouksen merkitys jää silti seremonialliseksi avaukseksi. Keskustelu jatkuu muilla foorumeilla, kuukausikaupalla.