Oulu Kunnallisen kansanäänestysten toteutuminen mistä tahansa asiasta on Suomessa harvinaista. Kymmenessä vuodessa neuvoa antavia äänestyksiä on järjestetty 30, eli keskimäärin kolme vuodessa. Useimmiten niissä kysytään mielipidettä kuntaliitoksista.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mielestä kansa voisi äänestää asioista nykyistä enemmänkin. Sisäasiainministeriön osallisuushankkeen puitteissa kansa voisi herkemmin sanoa mielipiteensä.
Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula sanoo, että kymmenen vuotta toiminut järjestelmä mahdollisuudesta kansanäänestyksiin jättää kuitenkin valtuustoille langat käsiinsä, koska se voi suvereenisti päättää, että äänestystä ei ole aihetta järjestää.
Aloitteita kansanäänestyksiksi tehdään harvoin, koska allekirjoituksia pitää kerätä viideltä prosentilta äänioikeutetuista. Se on vaatimuksena Harjulan mielestä suhteellisen kova.
Kuntaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Kimmo Katajisto pitää kansanäänestysten suurimpana ongelmana, että millä tavalla voidaan kysyä monimutkaisia asioita riittävän selkeästi ja yksikertaisin vaihtoehdoin. Taustatiedotkin pitäisi selvittää ihmisille, mikä saattaa olla työlästä.
Katajiston mielestä edustuksellinen demokratia toimii siten, että valtuutetut ottavat huomioon päätöksissä suuren määrän tekijöitä ja hahmottavat päätöksensä niiden pohjalta.
"Useinkaan asiat eivät ole joko/tai-pohjaisia", Katajisto perustelee.
Korhonen sanoo, että kansaa ei tule aliarvioida eikä piilottaa tietämättömyyden taakse.
"Kansanäänestyksen vastustajat käyttivät sitä perustelua EU-jäsenyyden äänestyksestä keskusteltaessakin. Pitää luottaa ihmisiin ja heidän omiin johtopäätöksiinsä", Korhonen toteaa.
Oulun Energian yhtiöittäminen on ministerin mielestä ihan pätevä kysymys esitettäväksi oululaisille. Energia-asioita on harkittu ennenkin kysyttäväksi kansalta, ja Oulussa energiapolitiikka on ollut aina tärkeä kysymys.
Vaikka kansanäänestyksen tulos on neuvoa antava, eli se ei sido kumpaankaan suuntaan päättäjien käsiä, Korhosen mielestä tulos velvoittaa valtuutettuja moraalisesti.
"Kansan äänelle pitää antaa se merkitys, että se sitoo päättäjiä. En lähtisi muuttamaan nykyistä käytäntöä neuvoa antavuudesta, sillä moraalinen pakko toimii", Korhonen uskoo.