Haaparannan kunnanjohtaja Bengt Westman on pettynyt, tympääntynyt ja epätietoinen. "Ne jotka haluavat vähiten, määräävät eniten", hän heittää sunnuntain kansanäänestyksen lopputuloksesta. Haaparannan ja Tornion yhteisen kaupunkikeskustan rakentaminen on tällä hetkellä vain arvailujen varassa.
Sunnuntain kansanäänestyksessä haaparantalaisten niukka enemmistö (53%) sanoi ei Tornion ja Haaparannan kunnianhimoisen Rajalla-hankkeen jatkolle. Asiasta vaivautui sanomaan mielipiteensä vain 52 prosenttia äänioikeutetuista. Kylät olivat vastaan ja kaupungin keskustan väki puolesta.
Ristiriitaa lisää se, että kunnallisvaaleissa pitivät pintansa sosialidemokraatit ja keskusta, jotka ovat kovimmin ja yksituumaisimmin ajaneet Rajalla-hanketta. Kuluneen vaalikauden yhteistyökumppaneilla on valtuustossa enemmistö.
Kunnallisvaalejakin vaivasi laiska äänestäminen: Haaparanta oli taas maan hännänhuippu 56 prosentin äänestysaktiivisuudellaan.
"Haaparantalaisia ei Rajalla-hanke kiinnosta", Westman huokaa, mutta sanoo silti olevansa vakuuttunut, että enemmistö kaupunkilaisista on asian takana. Vastustajat olivat ahkerasti liikkeellä, mutta kannattajat jäivät kotiin vaalipäivänä. Erikoisesti hän suree suomalaisten vähäistä intoa vaaliuurnille. Suomalaisalueilla, kuten Marielundissa ainoastaan vajaa puolet kävi äänestämässä.
"Emme ole onnistuneet sitomaan heitä mukaan yhteiskuntaan", kielellistä tasa-arvoa korostava kaupunginjohtaja huomauttaa. Hänen mielestään kansanäänestykseen sotkettiin myös kielikysymyksiä, joiden ponneaineena on joidenkin pelko Haaparannan suomettumisesta.
"Yhteistyölle ei ole vaihtoehtoja"
Westmanin mukaan ainoa lähtökohta on jatkaa yhteistyötä, sillä sille ei ole vaihtoehtoja. Yksinään Haaparanta ja Tornio eivät menesty, mutta yhdessä pärjäämisen mahdollisuudet ovat jo aivan toiset. Rajalla-hanke taas on pitkään ja menestyksellisesti harjoitetun yhteistyön lippulaiva, joka on tuonut kunniaa ja mainetta kumppanuksille, muun muassa Ruotsin parhaan yhteistyökunnan tittelin.
"Meillä ei ole mitään, millä sen voi korvata. Vastustajat eivät ole esittäneet vaihtoehtoja", Westman huomauttaa. Hän pelkää kaupungin myönteisen kehityksen kääntyvän kielteiseksi, jos mahdollisuus uudenlaisen keskustan luomisesta yrityksille jätetään käyttämättä.
"Kysymys on puolen miljoonan asukkaan markkinapaikasta, sellaista ei ole toista Norrbottenissa. Tässä pääsee samalla kaksille markkinoille."
Westman on pannut itsensä likoon hankkeen puolesta. Jos valtuusto sanoo sille selvän ein, hän katsoo, ettei voi jatkaa kaupunginjohtajana. "Ei merkitsee Haaparannan kehityksen lähtemistä alaspäin, enkä halua olla siinä alasajossa mukana."
Uusi valtuusto kokoontuu mahdollisesti marraskuun alussa ottamaan kantaa kansanäänestykseen. Jo ennen äänestystä monet asiaa vastustaneet ovat puhuneet vain aikalisän ottamisesta ja mahdollisista tarkennuksista ja typistetystä etenemisestä.
"En tiedä, mitä nämä puheet tarkoittavat", Westman sanoo.
Jos valtuusto jatkaa entisin yhteistyökuvioin, sillä on hankkeen kannattajien enemmistö takanaan. Asiaa näkyvimmin vastustanut pienpuolue, kansanpuolue Nikkala, sai valtuustoon vain yhden valtuutetun.
Tornio odottaa naapurin päätöksiä
Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen pitää Westmanin tapaan kansanäänestyksen tulosta aikamoisena pettymyksenä ja selkeänä takaiskuna. Hän ja kaupunkien yhteistyöelimen Provincia Bothniensiksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Pelttari katsovat, että nyt on mietinnän paikka.
"Me joudumme varmaan kaupunkirakenteen kannalta arvioimaan uudelleen painopistealueet. Tornion valtuusto odottanee myös Haaparannan päätöksiä ennen kuin päätämme rajan asemakaavasta", Ronkainen kertoo.
Ronkaista harmittaa hänen mielestään hakoteille ja mielikuviin eksynyt keskustelu, joka sotki tosiasiat jalkoihinsa. Kysymys on lopulta normaalista kunnallistekniikan rakentamisesta, jossa kaikki vaihtoehdotkin ovat vielä auki.
Kysyntä ratkaisee uuden keskustan muotoutumisen, hän huomauttaa.
"Me olemme keskustelleet yritysten kanssa asiasta, mutta liike-elämä ei jää odottamaan, vaan tekee muita ratkaisuja, koska hanke ei näytä etenevän", Ronkainen pelkää.
Hankkeen viimeistä vaihetta kaavoitusta on viety eteenpäin interreg-projektilla, joka päättyy vuoden lopulla. Sen jälkeistä jatkoakin on jo hahmoteltu, mutta suunnitelmien tarkempi hiominen jää odottamaan haaparantalaisten ratkaisuja.
Vaihtoehtona on mietitty muun muassa erillistä toteutusorganisaatiota.
"Jatkamme projektia ainakin vuoden loppuun. Onpahan suunnitelmat valmiina pöytälaatikossa, jos hanke tyssää nyt tähän", Ronkainen harmittelee.