Eduskunnan perustuslakivaliokunta jätti tässä vaiheessa avoimeksi, pitäisikö Euroopan unionin valmisteilla olevasta perustuslaillisesta sopimuksesta järjestää kansanäänestys.
Ratkaisu kansanäänestyksestä voidaan tehdä valiokunnan mukaan luotettavimmin vasta, kun hallituksen välinen konferenssin lopputulos on nähtävillä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) korosti, että päätös kansanäänestyksen järjestämisestä riippuu mitä suurimmissa määrin poliittisista arvioista eikä mitään juridista velvoitetta ole.
Sasi esitteli perjantaina valiokunnan lausunnon valtioneuvoston selonteosta, joka käsittelee EU-konventin esityksiä.
Sasin mukaan kansanäänestys puoltaisi se mahdollisuus, että HVK:ssa vielä heikennettäisiin pienten maiden asemaa tai laajennettaisiin EU:n toimivaltaa.
Sasi arvioi, että Suomen liittoutumattomuuden joutuminen uhanalaiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa voisi myös vaikuttaa asiaa.
Kaksi kolmasosaa valiokunnan kuulemista valtiosääntöasiantuntijoista oli arvioinut kansaäänestyksen järjestämistä myönteiseen sävyyn. Yksi selkeimmistä kansanäänestyksen kannattajista oli ollut professori Antero Jyränki.
EU:n luonteen
muutos ratkaisee
Vasemmistoliiton edustajat olisivat vaatineet jo nyt selkeää linjausta, että kansanäänestys järjestetään ensi kesäkuussa pidettävien eurovaalien yhteydessä riippumatta siitä, millainen hvk:n lopputulos on.
Vihreiden Irina Krohn hyväksyi valiokunnan enemmistön kannan, että kansanäänestyksestä päätetään vasta hvk:n päätyttyä, vaikka Vihreä liitto on voimakkaasti ajanut kansanäänestyksen järjestämistä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan kansallisesta näkökulmasta on kysymys siitä, muuttaako uusi sopimus yhdessä Amsterdamin ja Nizzan sopimussopimusten kanssa EU:n luonnetta niin paljon, ettei vuoden 1994 kansanäänestyksen jäsenyydelle myönteisen lopputuloksen voida enää katsoa kattavan niitä.
Valiokunta toteaa, etteivät uudistukset ole "tässä vaiheessa arvioituna välttämättä sellaisia, että kansanäänestys olisi niiden vuoksi perusteltua järjestää."
Sopimusluonnoksessa todetaan, että sen on tarkoitus ilmentää Euroopan kansalaisten tahtoa. Sasi totesi, että tämän on tulkittu tukevan kansanäänestystä.
Kansanäänestykset järjestetään todennäköisesti valiokunnan tietojen mukaan Irlannissa, Tanskassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Espanjassa. Alankomaissa ja Ranskassa kysymys on auki.
Itävalta, Italia, Ruotsi, Belgia, Saksa, Iso-Britannia ja Kreikka eivät näillä näkymin kysy kansan mielipidettä.
Säätämisjärjestys
jäi myös avoimeksi
Valiokunta sivuutti myös kannan määrittelyn, millainen enemmistö eduskunnassa riittää aikanaan sopimuksen hyväksymiseen. Siihenkin vaikuttaa se, millaiseksi sopimus lopulta muodostuu.
Suomen liittymise4EU:n jäseneksi päätettiin aikanaan niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, jossa hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
Suuri osa valiokunnasta on antanut omat lausuntonsa hallituksen hvk-selonteosta ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii ensi viikon aikana siitä mietinnön. Selonteko tulee täysistuntokäsittelyyn lokakuun alussa.