Päätös mahdollisen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n perustuslaista on tehtävä oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä, jos kansanäänestys pidetään kesäkuun europarlamenttivaalien yhteydessä.
EU:n puheenjohtajamaan Italian tavoitteena on saattaa hallitusten välinen konferenssi perustuslaista päätöksen vuoden loppuun mennessä. Suomi vastustaa tiukan aikataulun asettamista neuvotteluille. Poliittisen tahdon puutteen lisäksi kansanäänestys kaatunee myös aikapulaan, jos hvk venyy ensi keväälle.
Jääskeläinen myöntää, että kansanäänestyksen valmistelussa tulisi todella kiire, jos ratkaisu jäisi vuoden loppuun. Normaali valmisteluaikataulu edellyttäisi Jääskeläisen mukaan päätöksen tekemistä jo tämän kuun aikana.
Eduskunta päätti kansanäänestyksen järjestämisestä EU-jäsenyydestä toukokuussa 1994 ja äänestys oli jo saman vuoden lokakuussa. Jääskeläinen selvittää, että tietojärjestelmien kannalta on työläämpää kansanäänestyksen pitäminen muiden vaalien yhteydessä kuin erikseen.
Hallitus nihkeä
kansanäänestykselle
Hallitus ei ole virallisesti käsitellyt kansanäänestyksen järjestämistä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ovat ilmaisseet kielteisen kantansa kansanäänestykseen.
Koskinen muistuttaa, että Suomen perustuslaki ei edellytä kansanäänestystä EU:n perustuslaista kuten monissa muissa EU-maissa.
Keskustan eduskuntaryhmä ilmoitti viime viikolla, että lopullinen arvio kansanäänestyksestä on tehtävä hvk:n jälkeen. Samoilla linjoilla on myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Vihreä liitto on ollut äänekkäin kansanäänestyksen vaatija.
Suomessa on järjestetty kaksi kertaa valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys. Kansa pääsi vuonna 1931 päättämään kieltolaista ja vuonna 1994 EU-jäsenyydestä. Kieltolain kohtalo innoitti vain 44,4 prosenttia. Unioniin liittymisestä kävi äänestämässä 74 prosenttia.