Hallitus päättää pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan aikaisintaan alkusyksyllä, järjestetäänkö EU:n uudesta perustuslaista kansanäänestys vai ei. "Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen on hallituksen puolelta vielä avoin kysymys. Sama koskee pääministerin omaa kantaa", Vanhanen sanoi tiistaina Helsingissä.
Hänen mukaansa on tarkkaan harkittava "arvomittarilla", muuttuuko EU:n perusluonne siitä unionista, mihin Suomi kymmenkunta vuotta sitten liittyi. Vanhanen uskoo, ettei perustuslaki tuo unionin toimivaltaan ja päätöksentekoon olennaisia muutoksia.
Hallitus päättää suhtautumisestaan kansanäänestykseen Vanhasen mukaan vasta, kun perustuslaista on päästy sopuun. Vanhanen uskoo, että ratkaisu löytyy EU:n huippukokouksessa reilun parin viikon päästä.
Taukoa sopimusneuvotteluihin
Matti Vanhasen mielestä EU:n pitää päästä jatkuvasta sopimusneuvottelujen kierteestä varsinaisiin ydinkysymyksiin. Vanhanen toivoo, että EU:n perustuslaista sopimisen jälkeen otetaan pitkä tauko sopimuskysymyksissä.
Vanhanen on toiveikas, että EU:n perustuslaista syntyy sopu kesäkuun huippukokouksessa, vaikka vaikeat vallanjakokysymykset ovat vielä auki.
Vanhasen mielestä EU-maiden johtajilta ja ministereiltä on mennyt aivan liikaa aikaa vallanjakokysymysten käsittelyssä. "EU:ssa on erittäin suuria haasteita. Unionin on päästävä tekemään työtä", Vanhanen sanoi tiistaina Helsingissä tuoreimman Ulkopolitiikka-lehden julkistamistilaisuudessa.
Vanhasen mukaan Suomen toive on, että uusi perutuslaki kestää pitkään, ainakin 10-20 vuotta muuttamattomana. "Kerrankin voitaisiin toimia niin, että ei tehdä jo agendaa seuraavaa hallitusten välistä konferenssia varten ja määritellä uutta aikataulua. On parempi ottaa tauko sopimusten käsittelyssä", Vanhanen sanoi.
Hänen mielestään etenkin unionin kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii nyt käytännön toimia. "On tärkeää päästä jo kesän jälkeen neuvottelemaan EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2007-2013."
Kehysten sisällä pitäisi olla solidaarinen uusia jäsenmaita kohtaan, mutta huolehtia sekä vanhojen jäsenmaiden aluepoliittisista tarpeista sekä unionin ja jäsenmaiden kilpailukyvystä. Vanhanen muistutti, että kaikilla mailla on omia erityiskysymyksiä. Suomenkin pitää katsoa myös jatkossa kansallista etua.
Enemmistöpäätökset
lisääntyvät jatkossa
Vanhasen mukaan päätöksentekokulttuuri on muuttumassa laajentuneessa EU:ssa. "Pyrkimys konsensukseen vähenee ja äänestykset lisääntyvät niillä aloilla, joilla voidaan käyttää määräenemmistöpäätöksiä", hän toteaa Ulkopolitiikka-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
Tehokkuuden lisäämiseksi enemmistöpäätöksiä tulee Vanhasen mielestä lisätä olennaisesti. Sen sijana pysyviin koalitioihin tai ytimiin hän ei usko.
"Entisenlaista ydinjoukkoa, joka ajaisi johdonmukaisesti unionin tiivistämistä, ei enää ole. Jakolinjat ovat muodostuneet aivan uudenlaisiksi ja koalitiot vaihtelevat asioista riippuen. Unionin etujoukkona toimivaa ydintä ei enää ole. Saksa ja Ranska ovat pyrkineet osoittamaan, että niiden keskinäinen yhteistyö toimii, mutta eivät nekään kahdestaan päätöksiä pysty tekemään", Vanhanen huomauttaa.
Jatkossa enemmistöt kootaan asiakohtaisesti ja niiden kokoonpanot vaihtelevat. Jäsenmaiden koko ei tule olemaan jakolinja. Myös Suomen tulee olla valmis joustaviin koalitioihin asiasisällön perusteella", Vanhanen painottaa.
Perään hän varoittaa, että unionin sisälle ei saa luoda rajalinjoja eikä jakaa jäsenvaltioita kasteihin. Tärkeintä on EU:n kehittäminen yhtenäisenä ja ehyenä kokonaisuutena. "Erillisen pysyvän ytimen muodostaminen merkitsisi rajalinjojen vetämistä ja olisi erityisen epäreilua juuri liittyneitä jäsenvaltioita kohtaan", Vanhanen kirjoittaa. Hänen mukaansa kaikilla jäsenvaltioilla pitää olla todellinen mahdollisuus osallistua kaikkeen päätöksentekoon ja toimintaan.
Suomen lisättävä
aktiivisuuttaan
Suomen EU-linjan jatkuvuus on Vanhasen mielestä tärkeää asemamme ja vaikutusvaltamme kannalta. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista perusnäkemystä. Kantoja muokataan olosuhteiden muuttuessa tai tilanteen niin vaatiessa, Vanhanen tarkensi.
Suomen on oltava tulevaisuudessa entistä aktiivisempi ja aloitteellisempi sekä poliittisella ja virkamiestasolla.
Etukäteisvaikuttaminen eli tiivis yhteydenpito ja omien näkemysten esiin tuominen unionin toimielimille ja muille jäsenvaltioille on entistä tärkeämpää, Vanhanen vaati. Lisäksi Suomen on keskityttävä ennalta harkittuihin kärkihankkeisiin.
Talouskehityksessä Suomi ei Vanhasen mukaan saa jäädä väärällä tavalla unionin vangiksi. Meidän pitää löytää tavat, joilla huolehditaan omasta talousmenestyksestä maailmalla. Nyt unionimaiden talous jarruttaa Suomen mahdollisuuksia päästä kasvuun kiinni, Vanhanen totesi.