Pitääkö EU:n uudesta perustuslaista järjestää Suomessa neuvoa-antava kansanäänestys? Hallituspuolueissa asiaan ei oteta vielä selviä kantoja ja opposition puolella mielipiteet menevät ristiin.
Asiasta sanailtiin tiistaina eduskunnassa, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) oli ensin selvittänyt EU:n perustuslakineuvottelujen tuloksia. Vanhanen toisti aiemmin sanomansa, että kansanäänestyksen tarve arvioidaan yhdessä.
Liisa Jaakonsaari (sd.) patisteli hallitusta vauhdittamaan keskustelua siitä, tarvitaanko kansanäänestystä. Itse hän totesi, että voi olla muitakin tapoja järjestää "kansallinen opintokerho"" EU:n uudesta perustuslaista.
Keskustan Mari Kiviniemi tyytyi toteamaan, että alustavan arvion mukaan uusi sopimus ei merkitse sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät kansanäänestystä. Saman on pääministerikin sanonut aiemmin.
Kokoomus ei pidä kansanäänestystä tarpeellisena. Jyrki Katainen sanoi odottavansa, että hallitus ottaa selvästi kantaa asiaan, jossa ratkaisu onkin ensi vaiheessa sen käsissä.
Heidi Hautalan (vihr.) mielestä kansanäänestys olisi paras tapa pakottaa päätöksentekijät selvittämään kansalaisille, mistä uudessa perustuslaissa oikein on kysymys. Suvi-Anne Siimes (vas.) perusteli kansanäänestystä sillä, että perustuslaki tekstinsäkin mukaan ilmentää kansalaisten poliittista tahtoa.
Perussuomalaisten Timo Soini halusi kansanäänestyksen, koska se on ainoa mahdollisuus torjua uusi perustuslaki.
Hallituspuolueiden ryhmäpuheissa uutta perustuslakia arvioitiin pääosin myötäsukaisesti. Opposition riveissä epäiltiin vielä, oliko Suomen hallituksen neuvottelutaktiikka kaikilta kohdin loppuun asti harkittu.
- Haukkuiko Suomi väärän puun alla käyttäessään neuvotteluvaransa tarpeettomaan taisteluun turvatakuiden lieventämiseksi? Söikö Suomi näin vaikutusvaltaansa muissa muutosvaatimuksissa, Katainen kyseli.
Suvi-Anne Siimes arveli, että EU:n komission puheenjohtajan paikan tavoittelu samaan aikaan saattoi olla haitaksi muiden tavoitteiden saavuttamiselle.
- Oltiinko neuvotteluissa sen takia joustavampia kuin muutoin olisi ollut syytä olla ja otettiinko viiden vuoden edun tavoittelun takia 10-20 vuoden vahinko, Siimes kysyi. Pääministeri Vanhanen torjui molemmat epäilyt.
Liittolaisia hakemaan
Katainen ei pitänyt siitäkään, että Suomi leimautui neuvotteluissa pienten EU-maiden "kapinakenraaliksi". Kataisen mielestä pienten maiden kapina suuria vastaan on turhaa, kun suurilla mailla on yhteinen intressi. Hän suosittelikin, että Suomi ryhtyisi etsimään ennakkoluulottomasti liittolaisia niin uusien kuin vanhojenkin jäsenmaiden joukosta. Vanhasen mukaan näin tehtiinkin neuvottelujen aikana.
Katainen käytti tilaisuuden hyväkseen ja opasti, mitä pitäisi tehdä, jos Suomi ei saa ehdokastaan EU:n komission puheenjohtajaksi. Muihin painaviin tehtäviin kuten talouskomissaariksi hallituksen pitää tarjota "parhaita mahdollisia ehdokkaita". Kataisen ehdokas on Sauli Niinistö.
RKP:n Christina Gestrinin mielestä hallituksen pitää varautua siihen, että Suomi ei saa ehdokastaan komission puheenjohtajaksi ja sopia nopeasti komisaariehdokkaastaan. Gestrinin mielestä Suomen pitäisi tavoitella kuluttaja-asioiden ja sisämarkkinoiden tai ympäristökomissaarin tehtäviä sekä asettaa ehdokkaaksi nainen. RKP on tarjonnut komissaariksi europarlamentista eduskuntaan siirtyvää Astrid Thorsia.
Lue myös: