Yleisradio on lupamaksurahoillamme selvittänyt, että arvostetuimpia taiteilija-ammatteja ovat kirjailija, näyttelijä ja klassisen musiikin säveltäjä. Myös elokuvaohjaajia, taidemaalareita ja kapellimestareita pidetään jotakuinkin kunniallisina ammatinharjoittajina, mutta häntäpäähän jäävät taidegalleristit, kulttuuritoimittajat, kriitikot, runoilijat ja lausujat.
Kuten yleensäkin ammattien arvostusmittauksissa, tuloksia on aika vaikea selittää. Miksi esimerkiksi kirjailija Kata Kärkkäistä arvostetaan enemmän kuin runoilija William Shakespearea? Miksi ihmiset kuuntelevat radiosta mieluummin renkutuksia, jos he kerran arvostavat klassista musiikkia? Ja mihin sijoittuvat sellaiset taiteenlajit kuin tekstiviestit, karaoke, idols-karsinnat ja seinien töhriminen? Mitä yleensä lasketaan taiteilija-ammatiksi: onko sahansoittaja kulttuuri-ihminen vai käsityöläinen?
Kaipa kansan maku on joka tapauksessa hyvä tietää, vaikkei sitä täysin ymmärtäisikään, jotta radioon ja televisioon osataan panna esiintymään oikeanlaista väkeä. Siis lisää kirjailijoita, komeljanttareita ja sinfonioita. Pois joutavat useimmat kulttuuritoimittajat ja muut lyrisijät, eikä paljon kannata gallerioitakaan esitellä. Tuosta kaikesta koituu säästöä Ylelle, joka jatkuvasti kippuroi rahapulassaan - tai jos ei tule säästöäkään, saadaanpahan ainakin entistä parempaa vastinetta rahoille.
Samanlaisia tutkimuksia olisi hyvä tehdä muiltakin aloilta kuin vain taideammateista. Tällä hetkellä ajankohtaisin on urheilu. Kansalta pitäisi kysyä, mitä urheilulajia se arvostaa eniten, jotta ohjelmat osattaisiin profiloida oikein. Se olisi paitsi säästöä, myös kuluttajanpalvelua, kun yleisön ei tarvitsisi seurata kellon ympäri kaikkea mitä Pekingin kisoissa tapahtuu, vaan voitaisiin keskittyä olennaiseen.
Jos arvata pitää, urheilun arvostusgallupissa kärkeen sijoittuisi ainakin naisten trap-ammunta. Ehkä myös miesten ammuntoja suvait-
taisiin, kun vain kohteiksi valittaisiin oikeat miehet, ja uintia ja keihäänheittoakin voitaisiin vähän vilauttaa. Surkeimpaan päähän jäisivät epäilemättä painijat, purjehtijat ja selostajat.
Ei maapallon toiselle puolelle tarvittaisi kokonaista armeijaa selostajia kertomaan, mitä televisioruudussa näkyy. Jos Ylen lähetyksissä keskityttäisiin vain suosikkilajeihin ja karsittaisiin muut pois, luultavasti kaikki olisivat tyytyväisiä. Yleltä säästyisi rahaa ja yleisöltä pettymyksiä, eikä urheilijoillakaan olisi liikaa paineita.
Erittäin houkutteleva gallupin kohde on tietysti myös politiikka, jossa kysymys kuuluisi suunnilleen sillä tavalla, että mitä poliittista ammattia arvostatte eniten ja mitä ette. Tuloksia on hieman uhkarohkeaa ennustella, mutta jotenkin tuntuu siltä, että esimerkiksi tekstiviesteilijä, tyhjänpuhuja ja jonninjoutava eivät sijoittuisi aivan kärkipäähän. Jos tällaiset tyypit karsittaisiin ohjelmistosta, tilalle saataisiin tuntitolkulla lisää tositeeveetä.