"Ehkä kaikkein suurin suomalaiseen viisuhistoriaan liittyvä skandaali on vuoden 1965 karsinta. Monen mielestä kisoihin olisi pitänyt lähettää Katri Helenan Minne tuuli kuljettaa -letkajenkka. Pohjoismaista koottu Pohjola-raati päätyi kuitenkin Viktor Klimenkon Aurinko laskee länteen -kappaleeseen, joka jäi viimeiseksi ja sai nolla pistettä. Monen mielestä Suomi menetti siinä ensimmäisen viisuvoittonsa", sanoo toimittaja Asko Murtomäki.
Murtomäki käy letkajenkka-skandaalin ja muitakin viisukuohuntoja läpi parin viikon päästä julkaistavassa Finland 12 points -teoksessa.
Katri Helenan karusta kohtalosta on jotain opittukin, sillä asiantuntijaraatien sijasta Suomen viisuedustajan valinta on nyttemmin annettu kansan päätettäväksi - tapa, jolla Lordikin valittiin.
"Vuonna 1965 järjestettiin myös yleisöäänestys, mutta se ei vaikuttanut lopputulokseen. Äänestyksen voitti Minne tuuli kuljettaa. Tänäkin vuonna kansa valitsee alusta loppuun saakka Suomen ehdokkaan eikä välissä ole asiantuntija tai -sotkijaraateja", Murtomäki nauraa.
Kaikkien aikojen ensimmäinen euroviisuhistoriaan suomalaisesta näkökulmasta keskittyvä teos on melkoinen tietopaketti.
Kirja sisältää muun muassa kaiken saatavilla olleen tiedon Suomen karsinnoista: esimerkiksi tiedot kappaleista, niiden esittäjistä ja tekijöistä. Sekä tietysti sijoituksista itse loppukilpailuissa.
"Monta kertaa lehdistössä on liioiteltu Suomen huonoutta. Ei Suomi ole loppujen lopuksi niin huonosti pärjännyt kuin lehdissä on kirjoitettu. Suomi ei ole suinkaan eniten viimeiseksi jäänyt maa - se on Norja."
Armoitettu euroviisufani Asko Murtomäki on ollut mukana Yleisradion kisatiimissä tämän kevään jälkeen jo kymmenen kertaa. Hänen henkilökohtainen viisuhistoriansa alkaa jo paljon kauempaa.
"Katsoin ensimmäistä kertaa euroviisut vuonna 1978. Olin silloin 7-vuotias. Jostain syystä tapahtuma kolahti minuun heti. Siitä lähtien olen katsonut viisut joka kerta ja seuraaminen on vain tiivistynyt vuosien varrella."
Mutta mitkä ovat euroviisutietäjä Asko Murtomäen omat henkilökohtaiset suosikit suomalaisista ja kansainvälisistä euroviisuista?
"Suomalaisista ehkä vuonna 1968 karsintoihin osallistunut, mutta finaalin ulkopuolelle jääneen Aarno Ranisen On hetki. Ulkomaisista mieleen tulee ehkä Luxemburgin vuoden 1967 edustuskappale Vicky Leandrosin L´amour est bleu - rakkaus on sininen", Asko Murtomäki paljastaa suosikkinsa ja jatkaa, että listalle saisi helposti tukun muitakin ikimuistoisia euroviisuja.
Asko Murtomäki: Finland 12 points (Teos 2007) ilmestyy 18.1.