Tornio Yhdeksän ranskanleipää, kolme litraa lateksia, 35 värikopiota ja omat hyvät kokoelmat. Näistä aineksista on Tornionlaakson maakuntamuseoon koottu näyttely jokilaaksolaisista kansanhuonekaluista.
Näyttelyn kokoaminen nollabudjetilla ei ole ideaalitilanne eikä itsetarkoitus, mutta tietyissä tilanteissa niinkin halvalla voi tehdä, amanuenssi Päivikki Piiroinen nyt tietää.
Tuoreilla ranskanleivillä puhdistettiin esineet, lateksilla maalattiin näyttelyesineiden aluslevyt.
Kansanhuonekaluiksi kutsutaan laajojen kansankerrosten käyttämiä huonekaluja, joita yleensä ei tehnyt ammattilainen. Tyylillisesti ne eivät orjaile kansainvälisiä virtauksia ja ominaista niille ovat alueelliset vaihtelut.
Tornionlaakso on omaleimainen ja yhtenäinen kansankulttuurialue, jossa keskiajalta saakka on käyty kauppaa. Sitä kautta saatu vauraus näkyy huonekaluissa, niiden koristeaiheissa ja maalauskoristelussa.
Jokilaakson huonekaluihin tuli 1700-luvulta alkaen paikallisia tyylipiirteitä. Ne maalattiin kirkkain renessanssin värein, punaisella, sinisellä ja keltaisella. Kuvioina käytettiin luonnon kasviaiheita, joihin liittyy myös uskonnollisia merkityksiä.
Esittävät aiheet kuten henkilökuvat olivat harvinaisia. Yhdestä näytteillä olevasta arkusta sellaisia kuitenkin löytyy: neljä kuvaa, joista kaksi pappismiestä. Arkku on tullut museolle niin kauan sitten, ettei silloin kirjaamatta jääneitä alkuperätietoja ole saatu enää selville.
Arkuista eräs on peräisin vuodelta 1723 ja sitä on käytetty Tornion kaupungin kassa-arkkuna.
Kehtoja näytteillä on kahta mallia. Pituussuuntaan keinuvissa uskottiin kasvavan pitkiä jälkeläisiä, poikittain nyökkyvissä paremmin pulskan oloisia. Arkkutuolit ovat käyttöesineinä tuttuja tänäkin päivänä. Muuan pieni näyttelyvieras valisti Päivikki Piiroista, kuinka isoisä ei suinkaan pidä siellä mitään jalkineita tai kenkäheiniä vaan sipsipussia!