Kan­sal­lis­teat­te­ris­ta ra­ken­net­tiin koko kansan talo

Suomen Kansallisteatterin historiaa puidaan teatterin pääjohtajan Maria-Liisa Nevalan toimittamassa kirjassa Suomen Kansallisteatteri. Teatteritalo ennen ja nyt. Otavan kustantama teos tuo esiin teatteritalon yhteydet kansalliseen historiaamme sekä suomalaisen teatteritaiteen ja arkkitehtuurin kehitykseen.

Suomen Kansallisteatterin historiaa puidaan teatterin pääjohtajan Maria-Liisa Nevalan toimittamassa kirjassa Suomen Kansallisteatteri. Teatteritalo ennen ja nyt. Otavan kustantama teos tuo esiin teatteritalon yhteydet kansalliseen historiaamme sekä suomalaisen teatteritaiteen ja arkkitehtuurin kehitykseen.

Kansallisteatterin suunnittelijaksi valittiin fennomaanien luottoarkkitehti, 33-vuotias Onni Tarjanne. Hän aloitti työn 1897. Teatterista haluttiin koko kansan päänäyttämö, joka palvelisi kaikkia väestöryhmiä. Siksi katsomoon piti mahduttaa runsaasti huokeita istumapaikkoja.

Teatterirakennus oli aikanaan Pohjoismaiden suurin. Saliin mahtui 1054 katsojaa. Se oli myös teknisesti edistyksellinen; teatterissa oli sähkövalo, moderni keskuslämmitysjärjestelmä ja ilmiömäinen ilmastointi. Juokseva vesi pukuhuoneisiin tosin saatiin vasta vuoden 1962 korjauksen yhteydessä.

Sisältä vuonna 1902 avattu Kansallisteatteri oli jopa karu. Tarjanteen ihailema wieniläisen art nouveau -arkkitehtuurin mukainen hillitty ilmaisu näkyy eleettömissä viivaornamenteissa ja tyylitellyissä kasviaiheissa.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä