Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas liputtaa EU:n maataloustukien osittaisen kansallistamisen puolesta. Kansanedustaja ja maanviljelijä Rantakankaan mielestä tukien kansallistaminen olisi hyvä keino avata EU-budjetissa syntynyttä pattitilannetta.
"Tämä on hyvä esimerkki uudesta ajattelusta, jota nyt tarvitaan. On hyvä, että nimenomaan Britannia on tehnyt avauksen tähän suuntaan", Rantakangas sanoo.
Maatalouden kokonaistuki pysyisi Rantakankaan mukaan ennallaan. Uudessa rahoitusmallissa EU määrittelisi kansalliselle rahoitukselle rajan, jonka täytyisi ylittyä ennen kuin EU-rahoitusta myönnettäisiin.
Antti Rantakankaan mukaan maataloustukien osittainen kansallistaminen ei muuttaisi maanviljelijöiden arkipäivää, vaan maataloustukia haettaisiin samalla tavalla kuin nytkin. Maatalouden ympäristötuet koostuvat nytkin osittain kansallisista varoista.
"Kansallisen vasterahan käyttö on muutenkin varsin yleistä EU:n hanketoiminnassa", Rantakangas toteaa.
MTK pelkää tukien politisoitumista
MTK-Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja Tuomo Tamminen uskoo, että maataloustukien kansallistaminen voisi keventää neuvotteluprosessia.
"EU:n maatalouskomission kanssa neuvotellessa vastaukset viipyvät joskus kauankin. Jos neuvottelisimme Suomen maatalousministeriön kanssa, vastapuoli ainakin ymmärtäisi varmasti meidän luonnonolojamme", Tamminen miettii.
Tamminen ei ole kuitenkaan kovin innokas kansallistamaan maataloustukia, sillä hänen mukaansa EU:n aikana maatalouden tukitilanne on ollut parempi kuin aiemmin. Erityisesti Tamminen pelkää, että maataloustuista tulee jälleen kotimaan politiikan kiistakapula.
"1980-luvulla ja 90-luvun alussa tukineuvotteluihin liittyi nokittelua ja syyllistämistä. EU:n myötä on ymmärretty, että maatalouden tuotantokustannuksia on kompensoitava, jotta elintarvikkeiden hinnat pysyisivät alhaalla. Tukien kansallistaminen voisi olla muutos huonompaan suuntaan", Tamminen sanoo.
Maatilalle rahan lähteellä ei merkitystä
Oululaiselle karjatilan omistajalle Henri Lambergille asia on vielä niin uusi, ettei hän halua vielä muodostaa mielipidettään. Lambergin mielestä maataloustuottajan kannalta ei ole väliä, jaetaanko tukia Brysselistä vai Helsingistä.
"Ei sillä ole sinänsä merkitystä, mistä tuet tulevat. Pääasia on tietysti, että ne pysyvät jatkossakin", Lamberg toteaa.
Lamberg onkin enemmän huolissaan tukien suuruudesta. Hänen mukaansa tukien laskeminen synnyttäisi painetta hintojen nostamiseen.
EU:n maataloustukiin kuuluu kolme eri perustein myönnettävää tukea. CAP-tuella (Common Agricultural Protocol) korvataan maataloustuottajille tuotteiden hintojen alentumisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Sillä tuetaan niin peltokasvien viljelyä kuin karjanhoitoakin. Muita maatalouden tukimuotoja ovat luonnonhaitta- eli LFA-tuki sekä ympäristötuki.