Jääkiekkotulos 5-6 (3-1, 2-3, 0-2) on aiheuttanut sitten ensimmäiset mukiloinnit ja ambulanssin ulvahdukset. Dookunin grillin läheisyydessä piestiin kiekosta puhunut mies jokunen päivä sitten. Uhri oli uskaltautunut tutkiskelemaan julkisesti, miksi Suomi hävisi.
Näkemyksiä ei ollut kestetty. Pari kaverusta oli kaatanut mielipideautomaatin grillimuonineen Albertinkatuun. Oli ajateltu, ettei urheiluhäpeä puimalla parane. Käsitys on väärä, paranee se.
Urheilevan Suomen historiasta löytyy paljon itkusilmäistä ruodittavaa. Porilaista haukattaessa täytyy olla tarkkana, ettei vedä balkankiekkoa hädissään henkeen. Tässä muutama aihe aamuöisille keskustelijoille.
Jääpallossa Suomi konttasi Ruotsille 1949. Lindköpingin järven jäällä pelattu Tosi Iso Ottelu oli Suomella hyvin hallinnassa, kunnes se piti keskeyttää tuomarin upotessa jäihin. Peli siirrettiin seuraavaksi päiväksi, ja Ruotsi tuli tutusti puskasta 2-3.
Juha Mieto hävisi 15 km:n hiihdossa ruotsalaiselle Thomas Wassbergille sadasosasekunnilla Lake Placidin olympialaisissa 1980. Selostaja oli uikuttanut kuin Mertaranta: ei voi olla totta, oijoijoi.
Tuosta koettelemuksesta olemme kasvaneet. Saku Koivu pystyi pohtimaan sivistyneesti tappiota heti pelin jälkeen. 23 vuotta aiemmin Kurikan jätti oli reuhannut partaansa sellaisella puheenparrella, että kaikki lausunnot piti Pasilassa leikata tv-haastattelusta pois.
Tahko Pihkala suoristi baseballin pesäpalloksi 1920-luvulla. Berliinin olympialaisissa 1936 pesis oli näytöslajina, eli tulosvetoa ei lyöty eikä käräjiä käyty. Ottelun alkaessa lehterit pullistelivat kiinnostunutta yleisöä, mutta puoliväliin kerittäessä jopa ruotsalaiset lähtivät haukotellen kuuntelemaan ilmeisesti Hitlerin puheita.
Olympialaisen nöyryytyksen jälkeen monet suojeluskuntalaiset moittivat pesäpalloa hameväen hommaksi, sillä se ei muistuttanut kunnolla edes taistelutilannetta.
Tilaa käristemakkara ja sano jonolle, että pesäpallo on akkojen laji. Esitä sen korvaamista sotilasottelulla, jossa heitetään kranaatti, tökätään pistimellä ja lopuksi kaivetaan potero.
PETRI LAUKKA
petri.laukka@kaleva.fi