Kalliit Kansallisooppera ja Kansallisteatteri joutuvat yleensä ensimmäisinä vaikeuksiin, kun valtio supistaa kulttuuribudjettiaan. Ennen puuttuvat rahat löydettiin varsin helposti Veikkauksen paisuvista tuotoista. Nyt toiveet ja totuus eivät enää kohtaa. Veikkauspelien tuotot kutistuvat. Kansainvälinen kilpailu ja suomalaisten peli-innon laimeneminen vaikuttavat.
Kun samaan aikaan pääkaupunkiseudun kunnat uhkaavat lopettaa tai kaventaa kulttuurin rahoitusta, on tuotu esiin vaara kansallisoopperan- ja teatterin sulkemisesta kolmeksi kuukaudeksi. Uhka on vain teoreettinen. Rahat ohjelmiston pyörittämiseen kaivetaan kyllä jostakin esiin. Niin pitääkin. Silti on kohtuutonta, jos rahat napataan kaventamalla muun taiteen rahoitusta. Suurten kansallisten kulttuurilaitosten rahoituksen pitää rakentua niin kestävälle pohjalle, etteivät poliittiset ja taloudelliset suhdanteet heittele sitä ensimmäisten vaikeuksien ilmaantuessa.
Nyt näkyy ensimmäisen kerran konkreettisesti se, miten huteralle pohjalle Kansallisoopperan uuden rakennuksen rahoitus vuonna 1986 koottiin. Jatkossakin pääkaupunkiseudun ihmisillä on aivan toisenlainen mahdollisuus käyttää talon palveluksia hyväkseen kuin etäämmällä asuvilla. Silti oopperan rahoitussopimus - kahdeksan prosenttia kuluista - Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kanssa on voimassa vain vuoden kerrallaan. Espoo sanoi sen tiistaina omalta osaltaan irti vuoden 2004 alusta lähtien. Vantaalla on esitetty samansuuntaisia vaatimuksia.
Pääkaupunkiseudun kunnat odottavat, että valtio rahoittaa yhä suuremman osan Kansallisoopperan menoista. Näin on tullut todistetuksi, kuinka aiheellisia olivat uuden oopperatalon suunnitteluvaiheessa esitetyt epäilyt rahoituslaskelmien pitävyydestä. Epäilijöihin ei kylläkään kuulunut Veikkaus Oy:n silloinen johto, joka oli innokkaasti edistämässä hanketta. Nyt yhtiö ei kykene vastaamaan rahoituspaineisiin.
Jos Espoolla ja Vantaalla on halua vetäytyä vastuusta, on syytä kysyä, kuinka kohtuullista se on. Muualla maassa asuvat ihmiset rahoittavat Kansallisoopperaa ja muuta kansallista kulttuuria siinä missä pääkaupunkiseudun asukkaatkin, mutta joutuvat maksamaan taidenautinnoistaan oleellisesti enemmän. Heidän kun on kustannettava myös matkansa Helsinkiin. Esimerkiksi matka Oulusta Helsinkiin yhteen suuntaan maksaa parin oopperalipun verran.
Espoon on syytä harkita kantaansa vakavasti uudelleen.
paakirjoitus@kaleva.fi