Kansallisooppera on nimensä mukaisesti kansallinen taidelaitos. Todellisuudessa sen toiminta ei ole kaikunut kovin paljon Töölönlahden rantoja kauemmas. Yritystä sentään on viime aikoina ollut. Erityisesti Oulun kanssa on viritelty yhteistyötä, joka tosin on toistaiseksi jäänyt idea-asteelle.
Kansallisoopperalla olettaisi nyt olevan kahta suurempi tarve toimia kuten sen nimi edellyttää. Oopperan talous on ajautunut sellaiseen kriisiin, että olemassaolon ja yhteiskunnan tuen oikeutusta on aihetta hakea myös jalkautumalla kauas pois Töölönlahden hulppeasta oopperatalosta.
Kansallisoopperassa tarvitaan nyt annos nöyryyttä ja uutta ajattelua. Lähes kahden miljoonan euron tappio vuoden 2005 toiminnasta kertoo raskaasta epäonnistumisesta suunnittelussa.
Ooppera on väistämättä organisaatioltaan raskas ja kallis taidemuoto. Suomessa sillä on valtakunnan kokoon nähden poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Klassisen musiikin laaja harrastus on suomalaisen kulttuurielämän parhaita puolia. Oopperaa ymmärretään, sitä harrastetaan, sitä esitetään ja kaiken lisäksi sävelletään jatkuvasti. Eri puolilla Suomea tehdään uusia tuotantoja, usein pitkälti vapaaehtoisvoimiin nojaten. Se on ainutlaatuinen ilmiö.
Kansallisooppera on tämän kaiken keihäänkärki ja näyteikkuna. Yhteiskunta tukee sitä vuodessa yli 40 miljoonalla eurolla. Perusedellytys on tällöin odottaa, että tämä tuki riittää. Taiteellisesti kunnianhimoinen toiminta ei voi tarkoittaa, että varoja voitaisiin käyttää miten vain.
Vaikka Kansallisooppera on julkinen laitos, se ei ole kertonut julkisuuteen budjettejaan ja talousarvioitaan. Talouskriisin syitä ei siis ole mahdollista arvioida kunnolla. Lipputulot ovat olleet odotettua vähäisempiä, mutta keskeinen kysymys on, kuinka kestävälle pohjalle toiminta on alun alkaenkin rakennettu.
Tämä selviää aikanaan. Tällä hetkellä oopperan johto laatii suunnitelmia siitä, mitä tehdään jatkossa. Lomautuksia ja irtisanomisia on pidetty mahdollisina. Pääjohtaja Erkki Korhosen asemasta on keskusteltu yhä äänekkäämmin.
Mielikuva Kansallisoopperasta on jo valmiiksi elitistinen. Tässä tilanteessa on vaara, että tuo käsitys kärjistyy entisestään. Hakeutuminen entistä laajempaan yhteistyöhön maakuntien teatterien ja orkesterien kanssa voisi olla tervehdyttävä kokemus sekä oopperalle itselleen että sen asiakkaille ja maksajille, siis suomalaisille veronmaksajille.
paakirjoitus@kaleva.fi