Suomenpystykorvan pentujen rekisteröinnit ovat romahtaneet sitten 1990-luvun huippuvuosien. Tuolloin pentuja rekisteröitiin parhaimmillaan yli 1 700 kappaletta vuodessa.
Viime vuonna Kennelliiton rekistereihin kirjattiin 598 pentua. Suomen Pystykorvajärjestön pentuneuvoja Marja Kontas sanoo, että luku on huolestuttava.
– Rekisteröintimäärät ovat aiempina vuosina pysyneet 600:n yläpuolella. Viime vuosi oli toinen kerta, kun tästä mentiin alas, hän kertoo. Pienempi rotukanta tarkoittaa pienempää geenipoolia. Rodun monimuotoisuus kärsii, ja sairauksia ilmenee enemmän.
– On myös aina olemassa vaara, että rotu häviää kokonaan, Kontas toteaa.
Pennuilla kova kysyntä
Haukiputaalainen Marika Tuomela on yksi niistä kasvattajista, jotka haluavat kantaa oman kortensa kekoon rodun tulevaisuuden puolesta. Hänen Kaartilaisen kenneliinsä syntyi ensimmäiset pennut viime keväänä.
– Tämä kennelnimi minulla on ollut jo kolme vuotta, mutta halusin tehdä perusteelliset terveystutkimukset ja saavuttaa hyvät tulokset näyttelyistä sekä linnunhaukkukokeista ennen pennutusta, Tuomela sanoo.
Tutkimusten kohteina olivat Tuomelan suomenpystykorvat Albus-uros (rekisterinimeltään Dayhill’s Halti) ja Esme-narttu (Neviksen Esme).
Esmen keväällä synnyttämät viisi pentua ovat jo lähteneet maailmalle. Kysyntä oli kovaa: Tuomelan mukaan pentuja olisi saanut myytyä ainakin kuusinkertaisen määrän.
Tuomelan on tarkoitus jatkaa pentujen teettämistä.
– Haluan auttaa, että rotu lähtisi taas kasvamaan ja pystykorvalla metsästämisen perinne säilyisi, hän kertoo.