Maatalouden ympäristötukien tehoa pitää ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mielestä parantaa Suomessa kansallisin ratkaisuin jo ennen Euroopan unionin tulevaa maatalousuudistusta.
"Nykyisin lähes kaikki viljelijät saavat ympäristötukea. Mutta kun toimia ei ole arvotettu tilan päästöjen mukaan, joukossa voi olla hyvin tehottomiakin toimia."
Niinistö viittaa tutkimuksiin, jotka kertovat järjestelmän heikoista tuloksista. Ympäristötukia on maksettu Suomen EU-jäsenyyden ajan vuodesta 1995. Maatalous on silti edelleen keskeinen päästökuormittaja.
"Esimerkiksi Saaristomeren päästöistä 80 prosenttia on peräisin Suomesta ja siitä 80 prosenttia on maatalouden ravinnekuormitusta."
EU:ssa valmistellaan parhaillaan maatalouspolitiikan uudistusta kaudeksi 2014-2020. Niinistö uskoo, että edessä on iso remontti, joka viherryttää tukien perusteita koko unionissa.
"Meillä Suomessa ympäristötukien osalta arviointia voitaisiin tehdä kansallisesti etupainotteisesti. Toivon, että maatalousministeri Koskisen kanssa voimme käydä keskusteluja niin, että etenisimme nopeammassa aikataulussa."
Niinistö ei epäile viljelijöiden haluja vähentää päästöjä. Siksi viljelijöitä pitäisi auttaa tilakohtaisesti neuvonnalla. Hyviä kokemuksia on saatu vesiensuojelun Teho-hankkeesta Varsinais-Suomessa.
"Puhutaan kosteikoista, kaltevien pintojen jättämisestä pois viljelystä tai talvella peltojen kasvipeitteestä. Jos saataisiin jonkinlainen suojavyöhyke jokaiselle herkälle paikalle, niin se auttaisi paljon."
Lue lisää perjantain Kalevasta!