Kun seuraavan kerran menet museoon, lippuluukulla saatetaan kysyä kuin lahjoitusta ehdottavalla pankkiautomaatilla: Ostatko pelkän lipun vai annatko sen lisäksi lahjoituksen museon toimintaan?
Yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen osuus taiteen ja taidemuseoiden rahoituksesta lisääntyy Suomessa. Mallia näyttää Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon muodostama Kansallisgalleria, joka säätiöitettiin vuonna 2014.
– Suomessa on tulossa tässä asiassa kulttuurin muutos. Museoyleisökin aktivoidaan antamaan tukirahaa museolle. Ja museoiden täytyy puolestaan oppia pyytämään, sanoo Kansallisgallerian varainhankintajohtaja Jyri Tawast.
Kansallisgalleria on aloittanut vastaavanlaisen varainkeruukampanjan kuin yliopistoissa oli viitisen vuotta sitten.
Keräystavoitteena 8 miljoonaa yksityistä rahaa
Kesäkuuhun 2017 mennessä on tarkoitus saada kokoon 8 miljoonaa euroa yksityistä rahaa. Valtio tukee jokaista lahjoitettua euroa 2,5 eurolla. Jos lahjoitussumma täyttyy, Kansallisgalleria saa siis 20 miljoonaa euroa vastinrahaa.
Kahdeksan miljoonan euron keräystavoitteesta jopa viisi miljoonaa pyritään saamaan lahjoituksina säätiöiltä. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä toivotaan noin kahden miljoonan euron pottia, samoin suuryrityksiltä.
Tawast uskoo tavoitteen täyttyvän. Jo nyt pk-yritysten tavoitesumma on lupauksina olemassa, joskin nimet puuttuvat vielä papereista. Suuryrityksissä päätöksenteko on hitaampaa, joten niiden kanssa neuvottelut jatkuvat loppuvuoden.
Suurimmat yksittäiset lahjoitukset ovat miljoonan euron suuruisia. Sellaisia summia odotetaan taidetta lähellä olevilta säätiöiltä. Yksittäiset ihmiset voivat lahjoittaa vaikka kahden euron tukisumman pääsylipun yhteydessä.
Jyri Tawast johti jo taannoista Aalto-yliopiston varainhankintakampanjaa. Siihen verrattuna taiteen tuki on pientä ja ajatuksena uusi. Aalto-yliopistolle tuli teknologiayrityksiltä jopa 40 miljoonan euron summia yksittäisiin, kohdennettuihin tutkimuksiin.
Lahjoistuksia ei voi nimetä tiettyyn tarkoitukseen
Kansallisgallerian lahjoituksia ei voi nimetä tiettyyn tarkoitukseen. Se jarruttaa lahjoittajien intoa. On ikävää, kun ei voi sanoa, että ”me ostettiin tämä Schjerfbeck”.
Ylipäätään talous on tiukalla.
– Sitten on vielä hiukan ajatusta, että tämähän (Kansallisgalleria) pitäisi hoitaa verovaroista. Mutta uskon, että lahjoitusmyönteisyys kasvaa, Tawast sanoo.
Kansallisgalleria huolehtii valtion omistamista 36 000 taideteoksesta sekä niiden konservoinnista ja tutkimuksesta. Varsinaiset toimintavarat tulevat vastedeskin valtion budjetista. Pääjohtaja Risto Ruohosen mukaan keräysvaroilla on tarkoitus uudistua ja etsiä entistä monipuolisempia tapoja puhutella yleisöä.
