EU:n maatalousuudistuksessa ei tapahdu tukien uusjakoa, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vakuuttaa. Suuria muutoksia ei ole hänen mukaansa tulossa millekään tuotantosuunnalle tasatukeen tai tilakohtaiseen tukeen liittyvissä vaihtoehdoissa.
Korkeaojan mukaan kotimaiset valinnat maataloustukiin sisältyvien vaihtoehtoisten mallien välillä on tehtävä vuoden loppuun mennessä.
Korkeaoja luottaa, että perheviljelmämuotoinen maatalous jatkuu epäsuotuisillakin alueilla kuten Pohjois-Suomessa. Hän lupaa kompensaatioita pohjoisen epäedullisille alueille muun muassa kuivatustuen avulla, joka on 17 miljoonaa euroa vuositasolla.
Korkeaojan mukaan kuivatustuen avulla pystytään kompensoimaan järjestelmään liittyvää perusongelmaa, että suurimmat tuet menevät parhaimmille tuotantoalueille. Pohjois-Suomessa vakavien vaikeuksien tuki jatkuu.
EU:n maatalousministerit saivat puristettua viikko sitten sovun maataloustukien suuresta remontista. "Tässä ei ole vielä tuuletuksen paikka eikä hurraahuutoja kannata maailmalle päästellä", Korkeaoja rauhoittelee ja tyytyy luonnehtimaan lopputulosta Suomelle "tyydyttäväksi".
Erityisen ongelmallista on hänen mielestään tuotannon irrottaminen tuista nautakarjataloudessa.
Viljelijöille kymmenen
vuoden työrauha
Tukiremontilla on tähdätty Korkeaojan mukaan siihen, että viljelijät saisivat kymmenen vuoden työrauhan.
Ratkaisu jättää jäsenmaille paljon valinnanvaraa siihen, miten tuet lopulta maksetaan. Korkeaoja painottaa, että vaihtoehdot on käytävä huolellisesti läpi ja laskettava eri mallien vaikutukset. Kotimaiset maataloustuloneuvottelut ovat jo alkaneet.
Uusi maataloustukijärjestelmä tulee voimaan vuonna 2005. "Viljelijöiden pitää pystyä tekemään tulevaisuuden suunnitelmia. Sen takia on tärkeätä, että linjaukset olisivat selvillä tulevan syksyn aikana."
Korkeaoja myöntää, ettei ole täysin selkeää käsitystä vielä kuinka monimutkainen harjoitus eri vaihtoehtojen arvioinnista tulee. EU-komissio ei ole saanut uudistusta artikloiden muotoon.
Komission alkuperäisen esityksen mukaan suomalaisille viljelijöille koituneet tulonmenetykset olisivat olleet noin 85 miljoonaa euroa vuodessa. Korkeaoja sai puristettua menetykset noin 7 miljoonaan euroon.
Hän toppuuttelee tekemästä vielä tarkkoja arvioita tulomenetyksistä. "Miten markkinat aikanaan reagoivat maidon ja voin hinnanalennukseen."
Korkeaojan mielestä uudistus tuo suureen haasteen meijeriteollisuudelle. "Rasvaylijäämä pitäisi pystyä viemään ulkomaille vähän edullisemmassa muodossa kuin voina, jolloin vaikutukset tuottajahintoihin jäisivät vähemmiksi."
Kansallisesta tuesta
ei budjettikiistaa
Kansallisesta tuella on tarkoitus korjata tulomenetyksiä. Korkeaoja arvioi, että syksyn budjettiriihessä ei tule suuria paineita nostaa kansallista tukea. "Ne siirtyvät muutaman vuoden päähän. Avoimena ovat myös nuoriin viljelijöihin, sukupolven vaihdoksiin ja investointeihin liittyvät sovellutukset."
Korkeaoja aloitti keskiviikkona EU:n maatalouskomissaarin Franz Fischlerin kanssa neuvottelut Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkosta. Hallitus haluaa edelleen maksaa eteläsuomalaisille viljelijöille niin sanottua vakavien vaikeuksien tukea eli 141-tukea, jonka nykyinen määräaika päättyy vuodenvaihteessa
"Vaikka puhutaan Etelä-Suomen tuesta, niin se koskettaa koko valtakuntaa. Jos meillä ei ole toimivaa 141 -tukiratkaisua, niin putoaa pohjoisen tuen järjestelmältä pohja pois."
Korkeaoja tunnusta, että tukijärjestelmä monimutkaistuu edelleen ja menee entistä enemmän salatieteen suuntaan.
"Tukien irrottaminen täydellisesti tuotannosta olisi askel yksinkertaisempaan suuntaan, mutta se ei ole viljelijöiden motivaation kannalta mahdollista. Sidottua tukea tarvitaan motivaation ylläpitämiseksi ja sen takia helposti joudutaan luomaan yksi uusi järjestelmä vanhojen päälle."
Maatalous lohkaisee reilut 40 prosenttia EU:n budjetista. Korkeaoja tunnustaa, että ennen maatalousreformia hän olisi ollut valmis jopa palauttamaan maatalouden tukemisen kokonaan kansallisesti päätettäväksi.
"Tämän jälkeen on vaikea nähdä sellaista kehitystä. Meillä on EU:ssa yhteiset elintarvikemarkkinat ja maatalouden politiikan sisältö päätetään unionin tasolla, joten rahoituksen irrottaminen ei ratkaise ongelmaa."
Maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja toivoo keskustan kenttäväen antavan tärkeän merkityksen sille, että SDP halusi jatkaa hallitusyhteistyötä.
"Olisi voinut ajatella, että tällaisen kriisin tuloksena olisi tullut paineita muuttaa hallituspohjaa. Toivoisin, että nyt käännettäisiin katse tulevaisuuteen ja huomattaisiin, että sosiaalidemokraatit halusivat jatkaa yhteistyötä. Paineet on saatu purettu."
Hallituksessa henki on ollut Korkeaojan mukaan alusta alkaen hyvä. Hän kertoo, että jokaisella ministerillä alkukuukaudet ovat menneet oman hallinnonalansa haltuunottoon.
Korkeaoja luottaa, että jatkossa hallituksella jää enemmän aikaa yhteisiin keskusteluihin politiikan sisällöstä. Hän korostaa, että hallituksen politiikan on oltava yhdessä linjattua. "Neuvottelut käydään hallituksen sisällä eikä niitä käydä julkisuuden kautta."
"Ei ole hyvä lähtökohta, että jokainen puuhaa vain omassa rootelissaan", Korkeaoja kommentoi SDP:n ryhmänjohtajan Jouni Backmanin lausuntoa, että keskustan ministerit ovat liian innokkaasti puuttuneet toisten ministereiden tonteille.
Backmanin mukaan useilla keskustalaisilla on ollut vaikeuksia päästä irti oppositiopoliitikon roolista vaalien jälkeen.
Korkeaoja tunnustaa, että oppositionuotti on saattanut lipsahtaa päälle eduskunnan kyselytunnilla. "Tässä on jonkinlaista siirtymäkautta eletty, mutta hallituksen sisäisessä työskentelyssä sellaista en ole havainnut. Toisaalta on vaikea kuvitella, että pääministeripuolue olisi jollakin tavalla oppositiossa."
Matti Vanhanen ykkösehdokas
Korkeaojan mielestä luontevin ratkaisu on, että pääministeri Matti Vanhanen valittaisiin puolueen puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuun alussa. "Hän on pätevä ja hyvä henkilö."
Vanhanen ei ole vielä paljastanut kantaansa puheenjohtajuuteen. Korkeaojan mukaan täysin välttämätöntä ei ole, että puo- lueen puheenjohtaja olisi hallituksessa. Hän muistuttaa, että SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ei ole hallituksessa.
Korkeaoja sanoo arvoituksellisesti, että "Vanhanen ei ole ainut vaihtoehto, vaikka on ehdottomasti ykkösehdokas puheenjohtajaksi".
Korkeaoja ei aio tavoitella puolueen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtäviä.
"Keskityn nyt haasteelliseen maa- ja metsätalousministerin tehtävään."