Helsingin Sanomat on ollut pitkään kansallinen instituutio, miltei valtio valtiossa. Sanomalehdistölle se on ollut tiennäyttäjä.
Asetelma murtui viimeistään maanantaina, kun lehden vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen sai potkut.
Instituutiosta on tullut ongelmainen yritys. Viime viikolla Sanomasta sai lähteä kaksi johtajaa.
Pentikäisen potkut eivät olleet yllätys. Pitkin hänen valtakauttaan näkyi ennakkomerkkejä siitä, mitä lopulta tuleman piti.
Toimiessaan Sanoma Newsin toimitusjohtajana Pentikäinen kannatti julkisesti HS:n koon muuttamista broadsheet-koosta tabloidiksi, mutta tuolloinen vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen pani vastaan.
Pentikäinen ajoi tahtonsa läpi myöhemmin. Eripurasta lehden ja yritysjohdon välillä kertoi, että tabloidpäätöstä lykättiin. Nähtävästi yritysjohto ei ollut asiasta yhtä vakuuttunut. Pentikäisen valtaa vähennettiin liiketoimintajohtajan nimityksellä.
Yhtiössä tapahtui Pentikäisen kannalta merkittävä muutos, kun pitkän linjan sanomalainen Jaakko Rauramo vetäytyi Sanoman hallituksen johdosta. Tilalle tuli Koneen Antti Herlin, joka on nyt myös Sanoman suuromistaja.
HS:n paperilehden levikki on laskenut monia muita sanomalehtiä jyrkemmin. Formaatin muutos ei ole pysäyttänyt liukua, vaikka onkin hidastanut sitä.
Summa summarum, syntyi luottamuspula, jonka syitä Pentikäinen saa varmaan hakea myös peilistä. Ja jos omistajan ja palkkarengin välille tulee vakavia erimielisyyksiä, yleensä lähtee jälkimmäinen.
Potkuissa ei sanota olleen takana närää lehden linjaan. Omistaja varmaan osaa pitää varansa, ettei se puutu toimituksen itsenäisyyteen päättää itse lehden sisällöstä.