Kan­sal­li­nen le­pak­ko­bon­gaus­vii­kon­lop­pu jär­jes­te­tään jälleen hei­nä­kuun lopulla – osal­lis­tua voi kuka tahansa

Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan omavalintaisessa paikassa, kuten oman kesämökin pihassa, puistossa tai lähellä sijaitsevan järven rannassa.

Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii). Kuva: Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kuvaaja: Nina Hagner-Wahlsten
Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii). Kuva: Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kuvaaja: Nina Hagner-Wahlsten
Kuva: Nina Hagner-Wahlsten

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää jälleen heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (26.–28. heinäkuuta 2019) kansallisen Lepakkobongauksen, tiedottaa yhdistys. 

Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan omavalintaisessa paikassa, kuten oman kesämökin pihassa, puistossa tai lähellä sijaitsevan järven rannassa. Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut. Erityistä asiantuntemusta ei osallistumiseen vaadita. Lepakoita voi havainnoida silmämääräisesti tai lepakkodetektorilla, joka muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. 

Tiedotteen mukaan Suomen lepakkotieteellinen yhdistys haluaa kiinnittää bongauksessa huomiota Suomen lepakkojen moninaisuuteen ja niiden erilaisiin elintapoihin. Mediassa lepakoista puhutaan usein yhtenä lajina, mutta Suomessa on tavattu 13 eri lajia, jotka poikkeavat elintavoiltaan selkeästi toisistaan. Esimerkiksi pohjanlepakon näkee usein lentämässä talon tai kesämökin pihapiirissä, kun taas vesisiipan löytää todennäköisemmin lähijärveltä saalistamasta hyönteisiä veden pinnalta. Erot lajien välillä vaikuttavat myös siihen, kuinka herkkiä lajit ovat niiden elinympäristöissä tapahtuville muutoksille. 

Yhdistys rohkaisee kaikkia havainnointiin ja toivoo, että mahdolliset havainnot kirjattaisiin Suomen lajitietokeskuksen retkilomakkeeseen.   

Ilmoita asiavirheestä