Venäjän nykyistä johtamismallia kutsutaan tandemiksi. Ohjaustankoa kääntelee pääministeri Vladimir Putin ja takaistuimelta vilkuttaa presidentti Dmitri Medvedev.
Vladimir Putin otti presidenttivuosinaan tavakseen olla televisiossa kansalaisten tentissä. Käytäntö on jatkunut tämän pääministerikaudella. Torstaina miljoonat venäläiset seurasivat kolmen tunnin lähetyksessä, miten Putin vastaili kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin.
Katsojien edessä esiintyi lujaotteinen johtaja. Putin kuulutti kovia keinoja rautatiepommin räjäyttäneitä terroristeja vastaan. Hän syytti Yhdysvaltoja Venäjän WTO-jäsenyyden jarruttamisesta. Hän lupasi, että sotaveteraanien asuntoasiat pannaan kuntoon. Hän rohkaisi kertomalla, että pahin on talouskriisissä jo ohi.
Hän soimasi venäläisiä uusrikkaita ja arvioi neuvostojohtaja Stalinia toteamalla, että tämän teot sisälsivät sekä kielteisiä että myönteisiä asioita.
Samaan päivänä presidentti Dmitri Medvedev oli vierailulla Italiassa ja Vatikaanissa. Roomassa hän taivutteli pääministeri Berlusconia tukemaan aloitettaan Euroopan uudesta turvallisuusjärjestelystä. Vatikaanissa hymyilevä presidentti tapasi paavin. Saatiin ilmoitus Venäjän ja Vatikaanin diplomaattisuhteiden solmimisesta, mikä tieto Venäjän vanhoillisimpia ortodokseja tuskin ilahdutti.
Torstai kertoi sen, millainen on Venäjän pääministerin ja presidentin nykyinen työnjako. Toisen päärooliksi on tullut esiintyminen kurin ja järjestyksen miehenä kotona, toisen suhdetoimintamiehenä maailmalla. Miesten näkyvät yhteentörmäykset on vältetty, vaikka pääministerin ja presidentin välisten leirien keskinäisestä kamppailusta kulisseissa puhutaan.
Johtajien esiintymisiä peilataan keskenään ja eripuran merkkejä etsitään kuin aikanaan neuvostojohdon seisomajärjestyksestä Punaisen torin paraateissa. Tutkijoiden näkemykset ovat hajallaan nytkin.
Tuore keskustelu liittyy Venäjän korruptoineena pidetyn miliisikunnan uudistamiseen. Medvedevin liittolaiseksi luettu kansanedustaja esitti äsken miliisien määrän puolittamista. Torstain tv-lähetyksessä Putin taas puolusti miliisiä suorastaan tunteikkaasti.
Joillekin tapaus oli uusi näyttö erimielisyyksistä. Vastakkaisen kannan mukaan kahden miehen linjoissa ei ole politiikkaan vaan vain tyyliin liittyviä eroja.
Laaja yksimielisyys on kuitenkin siitä, että Venäjän todellinen johtaja on yhä pääministeri Putin. Hänhän on mies, joka Medvedevinkin tämän nykyiseen tehtävään nosti. Myös Putinin kansansuosio on vahvempi kuin Medvedevin, vaikka talouskriisi on pääministerin lukemia syövyttänytkin.
Torstaina Putin kertoi, ettei aio vetäytyä politiikasta ja jätti auki mahdollisuuden osallistua vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Samoin on ilmoittanut Medvedev. Tämä vakuuttaa, että presidenttiydestä löytyy yhteisymmärrys, jossa kumpikaan ei käytä kyynärpäitään toista vastaan.
Medvedeviä pidetään pehmeänä johtajana, mutta se johtuu kovasta vertailukohdasta, Putinista. Venäjän politiikan huipulle Medvedev ei olisi päässyt ilman kunnianhimoa ja määrätietoisuutta. Ei siksi ole varmaa, että hän tekisi 46-vuotiaana tilaa Putinille ja jäisi historiaan vain tämän apumiehenä, joka pyydettäessä väistyi presidentin paikalta.
Jotain merkitystä on silläkin, että nykyisessäkin tehtävässään Putinin on voinut pitkälle toimia Venäjän "kansallisena johtajana", johon rooliin hänen fanaattisimmat tukijansa häntä pari vuotta sitten huusivat. Jos nykyinen tilanne tyydyttää kumpaakin, ei tehtävien vaihto vuonna 2012 ole välttämätöntä.