Oulu Niin sanottua kakkosolutta, jota ruotsalaiset kutsuvat kansanolueksi, folköliksi, on yritetty tarjota suomalaisille hamalta 1930-luvulta saakka. Noina kieltolain jälkeisinä vuosina 2,8-4 tilavuusprosentin vahvuinen juoma ei herättänyt innostusta.
Keskioluen vapauttamisen jälkeen vuonna 1969 on keskusteltu sen laimentamisesta. Ruotsissa päätettiin vuonna 1975 myydä kansanolutta ruokakaupoissa ja vahvempia alkoholiliikkeessä. Se vauhditti keskustelua Suomessa.
Vuonna 1978 laimentamista pohti parlamentaarinen alkoholikomitea. Seuraavana vuonna sosiaali- ja terveysministeri Katri-Helena Eskelinen (kesk.) esitti Ruotsin mallin mukaista mietoa olutta.
Myös kulttuurielämä otti kantaa kysymykseen: ylöjärveläinen Eppu Normaali -yhtye arveli keväällä 1979 Mikko Saarelan sanoittamassa Kaljanlanttauslaulussa ironisesti, että keskioluen laimennus selvittäisi kansalaisia liikaa, mikä johtaisi poliitikkojen ja vallanpitäjien täydelliseen vaihtumiseen.
Ehkä kannanotto tehosi, sillä vuonna 1981 päätetyssä alkoholilain uudistuksessa päätettiin olla koskematta keskiolueen.
Kalevan arkistosta ei löytynyt keskioluen laimentamista käsitteleviä juttuja 1980- ja 90-luvuilta.
Vuosituhannen vaihduttua Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän puheenjohtaja Petri Viglione ehdotti keskioluen laimentamista 3,5 prosenttiin nykyisestä 4,7:stä.
Kaksi vuotta myöhemmin vuorossa oli kansallisen terveysprojektin johtoryhmä. Päivittäistavarakauppaliitto ja panimoteollisuus vastustivat niin kuin aikaisemminkin.
Vuonna 2005 silloinen peruspalveluministeri, nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) ehdotti keskiolutrajan laskemista 4,2 prosenttiin. Hyssälä ei halunnut tällä viikolla ottaa kantaa Velipekka Nummikosken pohdiskeluun.
Voimakkaimmin laimentamista on tuonut esiin viime aikoina Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska, viimeksi viime keväänä.