Oulun kaupungin lahja kaupunkilaisille, kansalaisverkon nimellä kulkeva langaton verkko ei ole tarkoitettu korvaamaan kotien ja yritysten internet-liittymiä, sanoo kehittämisjohtaja Katriina Puhakka. Kuitenkin voi olla niin, että verkko sattuu kuulumaan esimerkiksi yksityisasuntoon, joten hyvällä onnella joku voi saada siitä ilmaisen liittymän. "Tätä ei pyritä mitenkään estämään, kyseessä on avoin verkko", Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan kaupunki on saanut runsaasti yhteydenottoja asian tiimoilta. Ihmiset ovat kyselleet verkon laajuudesta ja tarkoituksesta, mutta myös yritykset ja erilaiset toimijat ovat kyselleet, miten verkkoa voi soveltaa palveluihin tulevaisuudessa.
"Eräs tarkoitus on haastaa yritykset ja yhteisöt ja järjestöt hyödyntämään tätä mahdollisuutta uusien palvelujen nimissä. Minusta arvokkainta on edistää innovatiivisuutta ja antaa edellytykset ihmisten arkielämää helpottaville palveluille, joita emme vielä ehkä pysty edes hahmottamaan. Tässä rakennetaan tulevaisuutta."
Oulu innovaatioympäristö-hankkeen projektipäällikkö Janne Mustonen on samaa mieltä.
"Mahdollisuudet ovat rajattomat. Esimerkiksi sähkönlukijat voivat olla pian suoraan yhteydessä työpaikkansa järjestelmiin wlanilla varustetulla kännykällä paljon gprs-yhteyttä nopeammin. Ravintolatkin voivat kustantaa tukiaseman ja tarjota ilmaisen yhteyden asiakkailleen, kun nämä siirtyvät terassilta sisätiloihin, kyse on lisäarvon tuottamisesta."
Avoimia kysymyksiä
Kansalaisverkko hyödyttää suurta yleisöä, Puhakka korostaa. "Kyse ei ole pelkästään nuoria tai opiskelijoita tai yrityksiä hyödyttävästä ratkaisusta."
Sama suuri yleisö pyritään saamaan myös tulevaisuudessa testaamaan uusia palveluja, jolloin niiden suunnittelu ja käyttöönotto tehostuisi merkittävästi.
Nyt kansalaisverkkopäätöstä lähdetään purkamaan. Seuraavaksi määritellään mitä tehdään ja milloin, ja kilpailutetaan toteuttajat. Puhakan arvion mukaan ensimmäisiä uusia tukiasemia voidaan odotella vuoden loppupuolella.
Tukiasemien sijainteja eli verkon piiriin kytkettäviä alueita ei myöskään ole lyöty lukkoon. Keskusteluissa on esiintynyt esimerkiksi Raksila, jossa liikkuu paljon ihmisiä, ja verkko rakennetaan vastaaviin paikkoihin. Asukastuvat, kirjastot, palvelutalot ja muut vastaavat julkiset kohteet ovat suunnitelman parissa. Näissä paikoissa tarjotaan kansalaisille verkkopäätteitä ja niiden käyttöön annetaan koulutusta ja neuvontaa.
Kansalaisverkossa tarjotaan pääsy julkiseen internetiin. Vertaisverkot, nettiradiot ja muut ovat erityisiä palveluja, joiden saatavuudesta ei ole vielä päätöstä. Nykyisin käytössä oleva PanOulu-verkko on professori Timo Ojalan mukaan puhdas liityntäverkko nettiin, eli sillä voi käyttää mitä tahansa internetin palveluja. "Vertaisverkkoliikenne on tyypillisesti merkittävä osa tietoliikenteestä eri verkoissa, PanOulun osaltakin sitä tutkitaan."
Ojala antaa esimerkkinä Dartmouthin yliopiston julkaisemia tietoja omasta liikenteestään, ja ensimmäisenä oli www-liikenne, toisena tiedostojärjestelmäliikenne ja kolmantena p2p-eli vertaisverkkoliikenne. Päätökset vertaisverkkoliikenteen mahdollisesta rajoittamisesta tehdään kansalaisverkon kohdalta myöhemmin.