Jäteverolaki on 11 vuotta voimassa ollut kummajainen, joka tarjoaa yrityksille ainakin osittain mahdollisuuden välttää veron, mutta tavallinen kansalainen maksaa aina. Vero on tuplaantunut alun 90 markasta 30 euroon jätetonnilta.
Tavallisten ihmisten asumisessa syntyvät jätteet kuskataan kunnallisille kaatopaikoille, jotka ovat verovelvollisia. Yksityisellä puolella jätekuorma onkin yllättäen kaatopaikkayrittäjän omassa tuotannossa syntynyttä jätettä eikä siitä makseta veroa.
Sama käsittely
Kun jäteverolakia koskevat maksutulkinnat tekee tullihallitus ja maksujen perintää valvovat paikalliset piiritullikamarit, suomalaisessa jätehuollossa ollaan vähintäänkin lainsäädännöllisessä kompostissa.
Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen vahvistaa ydinristiriidan olevan, että "piiritullikamarit ovat tulkinneet niin, että yksityisessä jätekeskuksessa jäte on omassa toiminnassa syntyvää jätettä, vaikka se käsitellään ja murskataan aivan samaan tapaan kuin meidän kunnallisessa Ruskossa. Mekin saamme hyötykäytettävästä jätteestä jäteveron palautuksen, mutta kaatopaikan penkkaan sijoitettavan jätteen pitäisi olla aina verollista kaikille."
Suomeen on nousemassa veroeroista johtuen yksityisiä kaatopaikkoja. Esimerkiksi Oulussa tällainen on tulossa Punaisenladonkankaalle, jos Lassila & Tikanoja Oy saa viranomaisilta luvan. "Kerava on jo esimerkki, jossa jätettä ajetaan kaukaa yksityiselle kaatopaikalle", Illikainen sanoo.
"Rahallisesti ero on iso. Meillä sekajätetonnin jäteverollinen hinta 67 euroa ja ilman veroa alle 37 euroa. Jos yksityinen perii esimerkiksi 60 euroa tonnilta eikä maksa lainkaan veroa, kyse on isoista rahoista ja suuresta kilpailuedusta. Oulun Jätehuolto maksoi jäteveroa valtiolle viime vuonna kolme miljoonaa euroa. Ei voi välttyä ajatukselta, että kyseinen ero innostaa perustamaan yksityisiä jätekeskuksia."
Laki mietittävänä
Suomen kuntaliiton ympäristöinsinööri Seija Paajanen sanoo jäteverolain porsaanreiästä puhutun alusta alkaen. "Se sotkee taksapolitiikkaa. Kilpailun vääristymä pitää korjata. Kunnalliset laitokset maksavat jäteveroa valtiolle vuosittain 60 miljoonaa euroa."
Lupauksia kilpailua vääristävän verokäytännön muuttamisesta on, mutta toistaiseksi väliin on aina tullut valtionvarainministeriö. Parhaillaan muutoksia miettii työryhmä, mutta siinäkin pohditaan lähinnä veronkorotuksia.
Paajanen muistuttaa, että jätevero luotiin 1996, jotta kierrätys lisääntyisi. "Yksityinen puoli ei kuitenkaan maksa veroa."
Jätelakia uudistettiin viimeksi kesäkuussa putkiajatteluun. Kunnan vastuulla ovat asumisen ja julkisen toiminnan jätehuolto. Elinkeinoelämän kuten kaupan ja majoituksen jätteet ovat oma ryhmänsä ja ne voidaan kuljettaa yksityiseen jätekeskukseen.
Paajanen pelkää todellisen kilpailun vaarantuvan jätehuollossa, jos omia kaatopaikkoja ylläpitävät suuryritykset valtaavat koko Suomen jätemarkkinat kuljetuksia myöten.
Ympäristöneuvos Olli Pahkala ympäristöministeriöstä vahvistaa työryhmän pohtivan jäteveroon muutoksia. Työ valmistuu lokakuussa.
"Valtioneuvosto katsoo sitten, muutetaanko lakia vai ei."
Pahkala myöntää nykyisen verokäytännön aiheuttaneen epäkohtia kilpailuun. "Tämä selvitetään työryhmässä. Verotusta kuitenkin jatketaan myös tulevaisuudessa."
Elinkeinoelämän keskusliiton ympäristöasiantuntija Benny Hasenson pitää tärkeänä, että suomalaisella suurteollisuudella on omia kaatopaikkoja, joita ei veroteta. Punaisenladonkankaalle suunnitellun ja Keravalla jo toimivan jätekeskuksen tapaisia laitoksiakaan ei EK:n mielestä pidä verottaa, koska bisnes on heikkoa. "Eivät tällaiset laitokset kilpaile kuntien kanssa."