EU-maiden johtajat saivat aikaan välirauhan kiistellystä palveludirektiivistä huippukokouksessaan, jossa sovittiin Lissabonin strategian vauhdittamisesta. Tavoitteena on taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantaminen. Huippukokous otti huomioon loppuasiakirjassaan palveludirektiivin aiheuttamat pelot sosiaalisesta dumppauksesta ja eurooppalaisen mallin heikentymisestä.
Kokouksen jälkeen loppupäätelmiä tulkittiin jokaiselle sopivasti. Ranskan presidentti Jacques Chirac katsoi, että palveludirektiiviehdotus menee nyt kokonaan uusiksi. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder puolestaan sanoi, että ehdotusta muutetaan perusteellisesti.
Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso puolestaan katsoivat, että nyt haetaan vain tasapaino eri näkemysten välille.
Muutosta ei tehty Ranskan vuoksi
Juncker kiisti, että huippukokouksen loppuasiakirjan muotoilua olisi muutettu Ranskan vuoksi. "Haluan tappaa legendan ennen kuin se syntyy. Ei ole totta, että tekstiä on muutettu Ranskan vuoksi. Tein selväksi kokouksessa, että kansalaisten huolet otetaan huomioon."
Barroso puolestaan korosti, että 25 maan pitää löytää asiassa dynaaminen kompromissi.
"Kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi palvelujen sisämarkkinoiden on oltava täysin toimivat, mutta Euroopan sosiaalinen malli on samalla säilytettävä. Koska käytävistä keskusteluista voidaan päätellä, että direktiiviehdotuksen nykyinen sananmuoto ei täysin vastaa vaatimuksia, Eurooppa-neuvosto pyytää, että lainsäädäntömenettelyssä pyrittäisiin kaikin tavoin saamaan aikaan laaja konsensus, jossa kaikki nämä tavoitteet otetaan huomioon", EU:n huippukokous totesi.
"Palvelujen puolella raja-aitoja pitää madaltaa. Jatkokäsittely tulee varmasti vielä selkeämmin tekemään rajan, mitä julkisen sektorin palveluja ei haluta kansallisesti avata kilpailulle", totesi pääministeri Matti Vanhanen (kesk).
Komissio taipui jo aikaisemmin rajaamaan julkiset terveyspalvelut pois direktiivin piiristä ja selventämään alkuperämaa-käsitettä.
EU-maiden välille
ei raja-aitaa
Juncker ja Barroso korostivat, ettei palveludirektiivin uusimisella rakenneta rajalinjaa EU:n läntisten ja itäisten maiden välille. Varsinkin Saksa ja Ranska ovat pelänneet matalapalkkaisten palveluyritysten tuloa uusista jäsenmaista.
Juncker korosti, että EU:n on toimissaan otettava huomioon mitä kansalaiset haluavat. "He haluavat kasvua, työllisyyttä, mahdollisuuden perustaa yrityksiä, korkeaa teknologian tasoa, parempaa terveydenhoitoa ja koulutusta. Kaikesta tästä on kysymys Lissabonin strategiassa."
Juncker korosti, että Lissabonin strategiassa otetaan nyt huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. "Meidän on pidettävä huolta, että Eurooppa on vetävä paikka investoinneille."
Vuonna 2000 käynnistetty Lissabonin strategia on laahannut pahasti tavoitteestaan luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä. Niinpä strategiaa päätettiin vauhdittaa, mutta tavoiteajankohtaa ei enää mainita.
Yhteistyöhön
Kroatian kanssa
EU perustaa korkean tason ryhmän auttamaan Kroatiaa sotarikollisuuskysymyksessä, jotta maa pystyisi toimimaan kunnolla yhteistyössä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa. Ryhmään tulee korkean tason edustajat komissiosta, puheenjohtajamaa Luxemburgista, Britanniasta, Itävallasta sekä ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.
Ryhmän perustamista ehdotti EU:n huippukokouksessa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel. Itävalta on kannattanut jäsenyysneuvottelujen aloittamista Kroatian kanssa, vaikka Haagin tuomioistuimen mukaan Kroatia ei ole täyttänyt velvoitteitaan ja saattanut sotarikoksista syytettyä entistä kenraalia Ante Gotovinaa tuomittavaksi Haagiin.
EU:n ulkoministerit päättivät viime viikolla siirtää jäsenyysneuvottelujen käynnistämistä määräämättömäksi ajaksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan neuvottelujen oli määrä alkaa maaliskuun 17. päivänä. Sotarikostuomioistuimen syyttäjä Carla del Ponte on antanut EU:lle kaksi raporttia, jossa todetaan ettei Kroatia toimi yhteistyössä.